https://www.punkalaidun.fi/punkalaidun_netti Punkalaitumen kunta - Kuulumisia kunnasta https://www.punkalaidun.fi/punkalaidun_netti/blogi/index.tmpl?sivu_id=10898&id=85 1. Uimapaikat Odotan yleensä heinäkuun alkuun, että vedet ovat lämminneet tarpeeksi uimiseen. Tänä vuonna olen kuitenkin ottanut tavoitteeksi mennä uimaan ennen heinäkuuta, katsotaan miten käy. Punkalaitumelta löytyy paljon uimapaikkoja! Vehkajärvelle pääsee kahdestakin paikkaa uiskentelemaan, Kivirannasta ja Järvelästä. Kummassakin on hyvä ranta ja laituri. Emmanpuiston läheisyydessä sijaitseva Ankkalampi, toiselta nimeltään Emmanlampi oli lapsena taianomainen paikka: ankat olivat tuoneet aarteita kaikkialta maailmasta ja aarteet oli haudattu pohjan syvyyksiin. Enää en lähtisi aarteita etsimään, mutta pulikoimaan olisi mukava päästä! Vammalantien varressa sijaitsevalta Navettokankaaltakin löytyy lampi, jossa olen viimeksi lapsena käynyt. Hiekkaleikkejä varten paikka oli paras! Kivirannan uimaranta: Itäinen rantatie 24, 31900 Punkalaidun Järvelän uimaranta: Läntinen rantatie 18, 31900 Punkalaidun Ankkalampi / Emmanlampi: Riissuontie 4 (Emmanpuisto) 2. Pitäjänpolku Polun voi aloittaa joko kunnantalolta tai pappilasta, ja se kiertää keskellä kylää. Olen kyllä kierrellyt siellä sun täällä Punkalaitumen raitilla, mutta en vielä ole päässyt Pitäjänpolkua testaamaan, joten se täytyy ehdottomasti korjata tänä kesänä. Polku mutkittelee myös Emmankallion läpi, ja lapsena uskoin (uskon kyllä edelleen), että mammutit ovat tuoneet jättimäiset kivet polun varrelle opasteiksi. Lähtöpaikat: Punkalaitumen kunnanvirasto (Vesilahdentie 5) ja Punkalaitumen Pappila (Kostilantie 67) 3. Sarkinranta Jos oikein kuuma kesäpäivä sattuu lenkkipäiväkseni, voisin korjata toisenkin epäkohdan ja vihdoin käydä Punkalaitumenjoessa uimassa. Sarkinrannan laiturilta jokeen pääsee helposti. Ranta jatkuu Hosianpoluksi, ja alueelta avautuu kauniit näkymät sekä pappilaan, että riippusillalle. Sarkkilan sillan kupeessa. Auton voi jättää esimerkiksi torialueelle (Kauppakatu, 31900 Punkalaidun). 4. Konatun kellari Viime aikoina tämä luonnon luola on tullut vastaan erinäisissä yhteyksissä, ja olen suunnitellut täällä vierailua pitkän aikaa. Tarinoita paikasta on monia, ja taidankin ottaa kaverin mukaan, jos vaikka hiisiä tai piruja sattuu tulemaan vastaan. 5. Porttikallio Pelkään äärettömän paljon korkeita paikkoja, mutta Porttikallion näkötornilta on niin kauniit maisemat, että taidan taas tänä kesänä uskaltaa kiivetä sinne. Kiipeämisen jälkeen aion ehdottomasti palkita itseni grillaamalla makkarat tornin alla sijaitsevalla kodalla. Lenkkipolkujen yhteydessä on myös nähtävillä taideteoksia, jotka aina yllättävät minut kekseliäisyydellään. Laasjärventie 30, 31900 Punkalaidun 6. Frisbeegolf Tähän lajiin tutustuin jo vuosia sitten, mutta vasta viimeisen vuoden aikana olen ”oikeasti” alkanut perehtymään lajiin. Punkalaitumella on peräti kaksi rataa, Porttikallion frisbeegolfrata ja Vartiolan frisbeegolfrata. Laji on siitä mukava, että kehittymisen huomaa helposti ja nopeasti (ainakin minun kohdallani). Melkein saan jo heitettyä kiekon antsassa, tiedä sitten mitä se tarkoittaakaan. Porttikallio: Laasjärventie 30, 31900 Punkalaidun. Vartiola: Urheilutie, 31900 Punkalaidun.   7. Mato-onkiminen Setäni kanssa käytiin lapsina useaan otteeseen Punkalaitumenjoella mato-ongella. Matoihin en tykkää koskea, mutta taidan raahata samaisen setäni tänä kesänä uudestaan ongelle pujottamaan matoni koukkuun. Kun kala nappaa, palkitsen itseni herkullisella jäätelöpallolla. 8. Mökkeily Mökkitarjontaa Punkalaitumelta löytyy, ja tänä kesänä yritän löytää hiljaisen viikon itselleni ja vuokrata mökin oman kunnan alueelta. Aina ei tarvitse mennä kauas nähdäkseen jotain uutta, ja lomailemalla lähellä kotia toivon löytäväni uusia paljon uusia paikkoja. 9. Punkalaitumen kirjasto Arjessa kotona en osaa keskittyä kirjoihin, mutta esimerkiksi mökillä se onnistuu helposti. Olen ollut aina kova lukija, ja vaikka kotoa kirjoja löytyykin, Punkalaitumen oma kirjasto tulee olemaan kesän aikana varmasti kovassa käytössä. Taisin saada ensimmäisen kirjastokorttini (joka on edelleen käytössä) ehkä 15 vuotta sitten, ja edelleen muistan kuinka stressaavaa oli kirjoittaa oma nimi mahdollisimman nätisti kortin taakse. Kirjastoon siis! Urjalantie 30C, 31900 Punkalaidun 10. Kätketyt helmet Punkalaitumella on paljon sellaisia paikkoja, polkuja, lenkkejä ja nähtävyyksiä, joista vain osa tietää. Jaa oma kätketty helmesi tunnisteella #punkalaitumenkätkettyhelmi tai vinkkaa minulle 0406650446 / tiia.korhonen@punkalaidun.fi, niin minä ja minun minion-sukkani koostetaan listaa!   Tiia KorhonenMatkailusihteeri Thu, 4 Jun 2020 08:00:00 EEST https://www.punkalaidun.fi/punkalaidun_netti/blogi/index.tmpl?sivu_id=10898&id=69 Erään muistiinmerkityn kertomuksen mukaan vuonna 1632 poltettiin Tyrvään noitakäräjillä vanha rouva nimeltä Maria Ericsdotter Kynders (tai Kinni, Kinnilä, Kente). Maria oli syntynyt vuonna 1570 Kuurinmaalla. Aikansa mittakaavan mukaan hän oli sivistynyt ihminen. Hän osasi kirjoittaa ja lukea sekä ymmärsi useita kieliä. Hänen vauraassa kodissaan Tyrvään Liitsolassa oli useita kirjoja, jopa ranskankielisiä. Todennäköisesti Maria oli uskonnoltaan katolinen. Maria keräsi kasveja ja valmisti niistä lääkkeitä. Hän paransi uutteillaan sekä karjaa että ihmisiä. Lääkkeitä voimallisempana keinona pidettiin siihen aikaan rukousta. Vieraskielinen rukous kuulosti kansan korvissa manaukselta tai loitsulta. Marian tytär Valpuri Kyni tai Wallburg Mariansdotter Kynders, oli yksi suomen tunnetuimmista noidista. Valpuri syntyi Kuurinmaalla 1600 luvun alussa. Äitinsä tavoin Valpuri tunsi lääkekasveja ja valmisti niistä lääkkeitä ihmisten ja eläinten vaivojen hoitoon. Kansa piti häntä parantajana ja tietäjänä. Sanavalmis Valpuri tehosti lääkintää vironkielisillä loitsuilla palkkiotaan ja uskottavuuttaan korottaakseen. Toimillaan hän suututti paikallisen papiston lisäksi, myös oman velipuolensa. Valpuri oli noitakäräjillä kolmesti, toisella käräjäkierroksella vuonna 1649 Valpuria rangaistiin julmasti, raipoilla ja molempien korvien irti leikkaamisella. Vasta vuonna 1663, kolmannelle käräjäkierroksella, Valpuri Kyni tuomittiin noituudesta kuolemaan ja hänet mestattiin ja poltettiin Hämeenlinnassa vuonna 1665. Korvien irtileikkaaminen vuonna 1649 oli niin kova rangaistus, että siitä ei olisi voinut selvitä hengissä ilman apua. Valpuria auttoi toinen tunnettu Punkalaitumelainen parantaja Markku Kouvo. Valpurin arvellaan majailleen kolmisen vuotta metsäpiilossa Markun luona. Majoituksensa hän maksoi opettamalla lääkitsemistaitoja. Markku oli kopea ukko, sahanomistaja ja hyvin tunnettu Huittisten käräjäsalissa. Hän riitautui helposti naapureidensa kanssa maan omistuksista, rajariidoista, häirinnästä ja muusta sellaisesta. Naapuririitojen vuoksi hän vaihtoi tilansakin Huittisten pitäjän Kouvonojalta Talalan Rasiin. Markku oli ammattimainen noita, hän myi palveluksiaan rahasta. Hän ei piilotellut taitojaan. Hän oli karjan ja ihmisten parantaja. Ilmeisesti suolan käyttö lääkinnässä oli hänen uusia taitojaan. Ja suolan käyttö se vasta noituutta olikin. Useiden noituustuomioiden myötä Markunkin sosioekonominen asema heikkeni ja hänestäkin tuli kiertelijä. Markun rinnalla työskenteli Markun toinen vaimo (vihitty 1658) Margetha Jöransdotter Harittu eli Maisa Kouvo. Käräjätodistuksen mukaan Maisa osasi lähettää ihmisille tyriä sekä noitua karjan ja pilata oluenpanon. Huittisten talvikäräjillä 1665 Maisa ja Markku tuomittiin noitina kuolemaan. Kuolemantuomioita ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Vuonna 1674 Markku Kouvo tuomittiin karkotettavaksi läänistä kuolemantuomion uhalla, tämä on viimeinen pöytäkirjamerkintä Markusta. Tämän jälkeen hänestä ei ole muistiinmerkittyä tietoa ja myös tiedot Maisasta ovat loppuneet. Lähtikö pariskunta maanpakoon vai kuolivatko he kulkutautiin, sitä ei kukaan tietäne. Näillä neljällä noidalla oli yhteys toisiinsa. Äiti ja tytär, sairas ja auttaja, opettaja ja oppilas, mies ja vaimo. He olivat aikansa vaikuttajia, parantajia ja taikauskoisen kansan mielestä uhkaavia ja papiston mielestä kapinoitsijoita. He olivat olosuhteiden uhreja. Toisenlaisessa ilmapiirissä Mariasta, Valpurista, Markusta ja Maisasta olisi kehittynyt arvostettuja parantajia. Punkalaitumella 14.6.2019 Tuija Ojala, kunnanjohtaja (ps. kuntarajoja on kautta aikojen muuteltu, Liitsola oli vuoteen 1639 asti Tyrväätä) Thu, 20 Jun 2019 11:30:00 EEST