Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.
8.00
Kuulumisia kotihoidon kentältä
Kuluva vuosi 2020 tulee jäämään aikakirjoihin koronan sävyttämänä vuotena. Onneksi muisteltavaksi riittää myös paljon positiivisia asioita. Toivon, että punkalaitumelaiset muistavat vuoden, jolloin yhteen hiileen puhaltamalla saatiin paljon aikaan. Viranhaltijat, työntekijät, luottamushenkilöt ja lukuisat vapaaehtoiset ovat laittaneet ja laittavat edelleen itsensä likoon vapaa-aikaansa myöden edistääkseen kuntalaisten hyvinvointia. Kunnan järjestämä ns. vertaisveturikoulutus on tuottanut innokkaita ryhmänvetäjiä monenlaiseen toimintaan, joissa sekä mieli että kroppa saavat virkistystä.
Yhteistyön tuloksena on aikaansaatu myös suuri ilonaiheeni yhteisöllinen asuminen Saimikodilla, jossa kunta on vuokranantajana ja Sotesi kotihoidon tuottajana. Vuoden alussa aloitettiin mahdollisten asukkaiden hoidontarpeiden arvioinnit yhteistyössä omaisten kanssa. Kevään näyttökierrokset viihtyisässä talossa olivat mieleenpainuvia. Vakituisen asumisen lisäksi Saimikodilla on mahdollisuus lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Suurin osa kotihoidon työstä tehdään edelleen asiakkaiden kodeissa koko kunnan alueella. Kunto-Pakarin päivätoiminta ja viikon kuntoutusjaksot tarjoavat yksin asuville monipuolista virkistystä. Toinen iso ilonaiheeni onkin osaava, ammattitaitoinen hoitajaporukka, joka tekee työtään suurella sydämellä silloinkin, kun joukosta puuttuu tekijöitä eikä sijaisia ole tarjolla.
Alkava adventtiaika on tartuntojen riskiaikaa, joten kannustan punkalaitumelaisia valjastamaan tarmokkuuttaan ja rohkenen sanoa itsepäisyyttään (koska omatkin sukujuureni ovat täällä) koronatartuntojen torjuntaan entistäkin tarkemmin. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien rajapinnassa on hyvä huomata annettujen ohjeiden yhteneväisyydet ja ennen kaikkea toimia ohjeiden ja rajoitusten mukaan. Terveitäkin ihmisiä ohjeistetaan vähentämään sosiaalisia kontakteja, koska se hidastaa epidemian leviämistä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri muistuttaa lisäksi jo tutuiksi käyneistä ohjeista: Vältä väkijoukkoja ja pidä vähintään kahden metrin etäisyys muista ihmisistä. Voit myös vähentää omaa ja perheenjäsentesi tartuntariskiä ylläpitämällä hyvää käsi- ja hengityshygieniaa. Pirkanmaan alueellisissa ohjeissa ja rajoituksissa suositellaan kasvomaskin käyttöä nykyään aina kaikissa tilanteissa, joissa et voi olla varma, että turvaväli säilyy (esim. pukuhuoneet, kaupat, ostoskeskukset). Sen käyttö on tarpeen joukkoliikenteessä, mukaan lukien takseissa. Jo matkalla koronavirustestiin ja ennen negatiivisen testituloksen saamista, mikäli joutuu välttämättömän syyn vuoksi liikkumaan kodin ulkopuolella, on syytä käyttää kasvomaskia.
Epidemiatilanteen vuoksi jää paljon perinteisiä tapahtumia järjestämättä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Juhlitaan itsenäisyyspäivää edelleen sytyttämällä kynttilät ikkunoille. Presidentti Niinistö on muistuttanut, että meidän on syytä tuntea tyytyväisyyttä siitä, että Suomi on kansakuntana menestystarina. Hän toivoo, että koronakoettelemus vahvistaa meidän hienoa perinnettämme olla vahva. Linnan juhlat muuttuvat tänä vuonna niin, että kättelyvastaanoton sijasta on vaihtoehtoista ohjelmaa. Presidentin mukaan ne tulevat pitämään sisällään perinteiden painotusta ja kunnioitusta sekä nuorten mielipiteiden esilletuontia.
Joulu tulla jolkottaa koronaepidemiasta huolimatta. Pidetään huolta itsestämme ja läheisistämme entistäkin tarkemmin. Tautisina aikoina hyvä osoitus lähimmäisenrakkaudesta on huolellinen käsienpesu, käsidesin ja kasvomaskin käyttö ohjeiden ja suositusten mukaan. Vaikka suvun kokoaminen yhteiseen joulupöytään ei tänä vuonna ole suotavaa, muistetaan toisiamme. Viedään joulutervehdyksiä puhtain käsin maskit naamalla ja laulaa luikautetaan joululaulu riittävän etäisyyden päästä. ”Tulkoon juhla todellinen, Tulkoon Jeesus herraksi sen. tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on.”
Turvallista juhla-aikaa kaikille!
Maire Aalto
Punkalaitumen kotihoidon lähiesimies
8.00
Mitä kuuluu?
Miten menee? Miten sujuu? Missä sun takki on? Mitä ruokaa oli? Kävitkö syömässä? Mitä teit eilen? Mitä teet tänään? Onko kaikki hyvin? Miks sulla ei oo heijastinta? Ootko nukkunut? Mihin aikaan menit nukkumaan? Söitkö aamupalaa? Mitä aiot tehdä viikonloppuna? Mitä sä puuhaat? Onko sulla jotain asiaa? Miten koulupäivä meni?
Olen ollut töissä kunnan nuoriso-ohjaajana nyt muutaman hassun kuukauden. Tänä aikana olen oppinut muistamaan kymmeniä uusia nimiä, oppinut tunnistamaan kymmeniä uusia kasvoja ja oppinut tuntemaan kymmeniä uusia ihmisiä. Olen saanut kuulla sekä hauskoja juttuja, tyhmiä juttuja, kivoja juttuja että juttuja, joita minun ei ehkä olisi tarvinnut kuullakaan. Haluan kuulla kaikkia juttuja. Minua kiinnostaa mitä sulle kuuluu ja mitä Punkalaitumen nuorten elämässä tapahtuu.
Haluan joka päivä pystyä huomaamaan, välittämään, huomioimaan, kuuntelemaan, kysymään, moikkaamaan, kehumaan ja kannustamaan. Toivon, että jokainen lapsi ja nuori tuntisi tulevansa kuulluksi ja huomatuksi. Pienetkin kohtaamiset ja ystävälliset sanat ovat tärkeitä, olit sitten vanha tai nuori, ja ne voi muistaa vielä vuosienkin päästä. Muistan yhä, kuinka ala-asteen opettajani noin 16 vuotta sitten katsoi koulukuvaani ja sanoi minun näyttävän letissäni prinsessalta. Se sai minut silloin tuntemaan oloni erityiseksi, melkein oikeaksi prinsessaksi. Vieläkin joskus hetkittäin tunnen olevani ainakin oman elämäni prinsessa. Kiitos opettajan!
Aina ei voi olla prinsessapäivä tai prinssipäivä meistä kenelläkään. Kompastelu kuuluu elämään, varsinkin nuoruuteen. Jopa Punkalaitumen prinsessat ja prinssit oppivat välillä myös kantapään kautta. Aina kaikki ei vaan mene putkeen, elämä potkii päähän, mikään ei onnistu kuten toivoisi, tulee tehtyä tyhmyyksiä tai tuntuu, että kaikki panee kampoihin. Ei ole kivaa ja tekee kipeää, kun mokaa, epäonnistuu, tulee hankala paikka koulussa, kotona, kavereiden kanssa, koska vaan. Toivon osaavani kohdata Sinut oikein myös silloin kun on paha päivä. Lohduttavasti, kannustavasti ja rakentavasti. Sillä, kokemuksesta tiedän, että varsinkin huonoina päivinä hyvä kohtaaminen jonkun kanssa auttaa. Nostaa kuopasta ylös, antaa voimaa, kannustusta ja saattelee eteenpäin.
Olen huomannut näiden ensimmäisten kuukausieni aikana, että täällä Punkalaitumella asuu ja työskentelee mukavia ihmisiä ja tapahtuu yllättävän paljon. Täällä osataan ja uskalletaan. Olen päässyt jo osalliseksi monesta hienosta toiminnasta ja tapahtumasta. Olen tehnyt koulunuorisotyötä, opetellut etsiväksi, päässyt kehittämään uuden Karusellin nuorisotoimintaa ja vaikka mitä muuta. Kaikkien hienojen toimintojen takaa löytyy paljon ihmisten innostusta, vuorovaikutusta ja kohtaamista. Sillä, miten kohtaamme toisemme ja nuoremme on merkitystä. Varsinkin nyt korona-aikana kohtaamisten merkitys vain korostuu!
Hymyillään kun tavataan! Terkuin Kukka ”Kukkis” Koski-Vähälä
PS kiitos tytöille kuvaamisesta!
9.00
Jaksaa, jaksaa vaikka väsyttää
Syksy painaa lujaa päälle ja pimein aika on edessä. Valoisuuden väheneminen, kylmyys ja märkyys vaikuttavat moniin meistä negatiivisesti. Saatamme olla normaalia väsyneempiä ja ärtyneempiä. Syksyisin monet saavat iloa elämäänsä erilaisista harrastuksista kuten liikunnasta ja kulttuurista. Kyläily ystävien ja läheisten kanssa piristää pimeinä iltoina. Tänä vuonna kaikki tuntuu olevan toisin. Moni tuttu tekeminen on hankalampaa jopa kiellettyä. Jaksaminen on monella ja monin tavoin koetuksella.
Korona on tuonut monet haasteet arkielämäämme, harrastusten järjestämiseen ja tapahtumiin osallistumiseen. Monta harrastusta on laitettu tauolle ja tapahtumia on peruttu. Jos jokin toiminta pyörii, pitää meidän huomioida lukematon määrä erilaisia rajoituksia ja ohjeita turvaväleistä sekä hygieniasta, niistä maskeistakin. Nämä ohjeet koskevat kaikkia meitä pienistä lapsista ikäihmisiin.
Meillä on mielessä monia kysymyksiä. Mitä jos sairastun? Mitä jos altistan tai jopa sairastutan jonkun toisen? Koska pääsen harrastamaan normaalisti? Koska voin mennä turvallisesti katsomaan jääkiekkoa tai lempibändin keikalle? Koska saan olla kavereiden, isovanhempien, sukulaisten kanssa niin kuin ennen? Kukaan ei osaa antaa vastausta, sekin ärsyttää.
Miten tämä kaikki näkyy koulukuraattorin työssä? Se näkyy keskusteluissa ahdistuksena, pahana olona, turhautumisena, väsymisenä mutta myös tsemppinä siitä, että yhdessä tästä selvitään. Vaikka lapset ja nuoret voivat pääosin hyvin ja sopeutuvat nopeasti uusin toimintamalleihin, ovat jotkut heistä huolissaan jopa peloissaan koronan vaikutuksista heihin, heidän perheisiinsä ja läheisiinsä. Moni murehtii mahdollista etäkouluun palaamista. Toisilla etäkoulu sujui hyvin, jotkut jopa nauttivat omaan tahtiin rauhassa opiskelusta. Joillekin toisille etäkoulu oli yhtä tuskaa. Asioita oli vaikea oppia ilman läsnä olevaa opettajaa, tehtävien omatoiminen tekeminen ja palauttaminen takkusi. Kouluissa huolehditaan nyt siitä, että mahdollisimman harvalle jäisi keväästä pysyvästi kirittävää.
Kodeissa korona aiheuttaa myös monenlaista ongelmaa ja huolta. Toisille se voi olla elämän rajoittuminen pääosin kotiin ja yleinen huoli tilanteesta. Toisille huoli voi esimerkiksi lomautusten ja töiden loppumisen vuoksi olla todella suuri, miten tästä ylipäätään voi selvitä. Asioista on hyvä keskustella avoimesti kotona, jotta lapsen ja nuoren ei tarvitse arvailla tilanteen vaikutuksia itseensä ja perheeseensä. Jos voimavaroja riittää, kotona olisi hyvä yhdessä puuhata jotakin mikä katkaisee arkea. Pitäkää vaikka leffa- tai lautapeli-ilta koko perheen kesken. Viikonloppuisin valoisa aika kannattaa hyödyntää ulkoilemalla.
Kouluissa ja kotona, oikeastaan koko elämässä, on todella moni asia eri lailla kuin ennen ja kaikessa pitää huomioida korona. Ymmärrettävästi se välillä väsyttää, turhauttaa ja kiukuttaa, eikä aina jaksaisi noudattaa kaikkia ohjeita. Monesti kuulee meitä tsempattavan sanomalla ”tämä tulee olemaan lyhyt hetki meidän elämässämme, kyllä sen aikaa jaksaa” tai tilannetta verrataan esimerkiksi sota-aikaan. Lasten ja nuorten elämässä tämä on kuitenkin totta juuri nyt ja se on heille pitkä aika jonka päättymisestä ei ole tietoa. Lopullisia seurauksia lasten ja nuorten sukupolvelle voimme vielä vain arvailla. Todennäköisesti kukaan ei jää kaipaamaan tätä aikaa.
Lopuksi muutama sana kuraattorin työstä. Koulukuraattorin palvelut ovat matalan kynnyksen palveluita. Kuraattori keskittyy oppilaiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen sekä auttaa eteen tulevissa hankaluuksissa. Hankaluuksia voi olla koulun käynnissä, kaverisuhteissa, kotioloissa tai omissa voimavaroissa. Koko elämä vaikuttaa oppilaan koulun käyntiin, koulussa viihtymiseen ja haluun opiskella. Kuraattorin, oppilaan, kodin ja koulun yhteistyön tulee olla toimivaa, jotta oppilaan hyvinvointia pystytään tukemaan tehokkaasti. Kuraattori toimii myös linkkinä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin pyrkien varmistamaan jokaisen lapsen ja nuoren oikeuden saada tarvitsemiaan palveluja.
Syksyisin terveisin kuraattori Kaisa Hyyti-Suojanen
8.00
Uusi koulurakennus iso satsaus
Elo-ja syyskuun aikana vanhasta Yhteiskoulusta kannettiin, kuljetettiin ja kiikutettiin kyniä, kumeja, kirjoja ja monia muita tavaroita uuteen koulurakennukseen. Vihdoin koitti myös tiistai 22.9., jolloin myös opetus alkoi uudessa koulussa. Pitkä odotus on nyt oppilaille, henkilökunnalle ja muille koulurakennusta käyttäville palkittu. Reilun viikon käyttökokemuksen perusteella on sanottava, että tilat ovat siistit ja kodikkaat. Käyttäjät vaikuttavat myös tyytyväisiltä. Moni tavara ja tapa hakee vielä omaa paikkaansa. Vanhassa rakennuksessa on vielä paljon tavaraa, joka on siirrettävä uusiin tiloihin eli muuttotyö jatkuu varmasti vielä aikansa. Aikansa ottaa myös uusiin tiloihin sopivien käytänteiden löytäminen eli käyttäjäkunnan on sopeuduttava muutoksiin.
Koulu on ns. kengätön koulu, joka omalta osaltaan lisää viihtyvyyttä. Tämän ansiosta käytävät ja luokkatilat pysyvät siistimpinä. Omat hankaluuteensa kengättömyydessäkin tietysti on, esimerkiksi välitunneille meno on hitaampaa ja ovensuu ruuhkautuu paikoitellen.
Syyslomaan asti koululaiset käyvät edelleen syömässä vanhalla koululla. Syyslomalla Arkean ruokapalvelun on tarkoitus siirtää toimintansa uudelle koululle. Eli syysloman jälkeen on taas yksi muutos edessä, kun suunnittelemme ja sopeudumme siihen, että ala-aulassa aamupäivä ruokaillaan.
Onnistuneita ratkaisuja ovat myös koulun ulkopuolella olevat monitoimiareena ja kuntoilu-/kiipeilyalue. Molemmat ovat välituntisin kovassa käytössä ja niitä käyttävät sekä ala-että yläkoululaiset.
Uusi koulurakennus on iso taloudellinen satsaus Punkalaitumen kunnalta. Pidän ehdottaman tärkeänä asiana, että tätä satsausta arvostetaan ja kaikki käyttäjät pitävät siitä omalta osaltaan huolta.
Kouluissa olevia toimia häiritsee edelleen koronaviruksen olemassaolo, joka on otettava päivittäin ja jopa tunneittain huomioon kouluissa. Tämä tietysti rajoittaa koululaisten olemista ja tekemistä. Ymmärrettävästi välillä on havaittavissa pientä väsymistä koronan huomioonottamisessa niin koululaisilla kuin meillä aikuisillakin. Nyt on vain jaksettava ja muistettava pestä käsiä ja, että kipeänä ei tulla kouluun jne. On meidän kaikkien etu, että koulut pyörivät lähiopetuksen varassa ja ihmisten harrastustoimintoja voidaan jatkaa mahdollisimman pitkään. Puhumattakaan siitä, että mahdollisimman moni meistä selviäsi ilman koronatartuntaa.
Kevään ylioppilaat lakitettiin varsin poikkeukselliseen aikaan eli 29.8. Juhla oli varsin onnistunut, vaikka yleisön määrää jouduttiin jonkin verran rajoittamaan. Lakitustilaisuus on aina tärkeä ja ansaittu tapahtuma uusille ylioppilaille ja sitä se oli nytkin, vaikka ajankohta oli normaalista poikkeava ja monet olivat jo ylioppilasjuhliaan viettäneet aikaisemmin kesällä. Näissä koulun yo-juhlissa on myös mukava nähdä Punkalaitumen lukion vanhoja ylioppilaita ns. riemuylioppilaita ja kuunnella heidän muistelmia omilta kouluajoiltaan.
Paljon on puhuttu uudesta koulusta, mutta meillä on edelleen myös vanha Yhteiskoulun rakennus. Vuosien saatossa moni paikkakunnan nuori on siellä opiskellut hyvällä tai vähän huonommalla menestyksellä. Monelle on jäänyt koulusta, koulukavereista ja opettajista muistoja, jotka eivät häviä koskaan.
En tiedä mikä tämän vanhan koulurakennuksen kohtalo on? Puretaanko se, vai löytyykö sille jotain muuta käyttöä?
Uuden koulun rakentamisen aikana näin unen, jossa vanhaan kouluun perustettiin panimo ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas sai varteenotettavan kilpailijan. Tämä ei ole mikään vinkki tai ehdotus, tämä oli uni.
Arto Asa
Rehtori
8.00
Puhelimesta vallankäytön välineeksi
Koko toimintaympäristömme on viimeisen parinkymmenenvuoden aikana muuttunut digitalisaation myötä avoimemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Maailma on kutistunut ja yhteys ystäviin ja tuttaviin, ympäri maailmaa, on helposti saavutettavissa. Meillä, jotka olemme digimaailman valinneet, on kaikki tarpeellinen tieto taskussa ja maailman tehokkain tiedotusväline koko ajan mukana. Taikasauvamme on älypuhelin, jonka avulla pääsemme seuraamaan maailman menoa reaaliaikaisesti ja voimme joskus jopa vaikuttaa asioiden kulkuun. Me voimme käyttää laumaälyä ongelmissamme ja joukkoviestinnällä pyrkiä ohjaamaan jopa poliittista käyttäytymistä.
Kuntamme viestintäkin on siirtynyt someen. Tärkein kuntatiedottaminen tapahtuu kuitenkin edelleen kanavassa www.punkalaidun.fi, jossa julkaistaan toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat liitemateriaaleineen, viranhaltijapäätökset, kunnan kuulutukset, tapahtumat ja ajankohtaiset. Jos oikeasti haluat pysyä kärryillä kunnan asioista seuraa päätöksentekoa www-sivuilta. Joskus isojen asioiden ratkaiseminen kestää vuosien ajan ja erottuva täsmätiedottaminen on lähes mahdotonta. Kunnan sivuilta löytyy myös palautekanava, johon jätettyihin yhteydenottopyyntöihin aina vastataan.
Some-kanaviin, pääasiassa Facebookiin ja Instagramiin, on siirtynyt kunnan viestinnän kevyempi puoli kuten kuntamarkkinointi, tilaisuuksien markkinointi ja muu sellainen, jota kunta haluaa korostaa. Kuntamme näkyvyys somessa on valtakunnallisestikin hyvällä tasolla. Viestintään osallistuu hajautetusti useampi kunnan toiminnassa mukana oleva henkilö. Somen seuraajien avulla viesti myös leviää ja tieto saavuttaa jopa tuhansia ihmisiä. Punkalaitumen kunta käyttää somea myös asukkaiden osallistamiseen. Asiakas on saanut vaikuttaa esim. siihen, mitä kirjallisuutta kirjastoon hankitaan ja mitä liikuntaa kunnassa järjestetään. Parhaillaan voit kertoa mielipiteesi Haukankosken rakennusten tulevaisuudesta.
Somessa viesti kulkee sutjakkaasti ja pääasiassa hyvä sana leviää. Mutta helpolla viestinnällä ja näkyvyydellä on kääntöpuolensakin. Älypuhelin älyttömän, päihtyneen ja äkäisen käytössä saa paljon pahaa aikaan. Huonolla hetkellä julkaistu purkaus somessa voipi viedä pahimmillaan vaikkapa työpaikan. Työsopimuslaissa ja virkamieslaissa on määritelty lojaliteettivelvoite. Sen mukaan ”työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lojaliteettivelvoite kattaa sosiaalisen median käytön, myös vapaa-ajalla sekä omilla laitteilla toimittaessa.
Tavallisimmin somessa syyllistytään lojaliteettivelvoitteen rikkomiseen, kunnianloukkaukseen, yksityiselämän tiedon levittämiseen tai liikesalaisuuksien paljastamiseen. Joskus netissä ryhdytään yrityksen mustamaalaamiseen ja saatetaan vääräntiedon perusteella lytätä tuotteen markkinointia tai jopa torpata yrityksen halu laajentaa liiketoimintaansa paikkakunnalle, ns. muutosvastarintojen äänellä. Myös kuntaan muuttajat seuraavat hyvin tarkasti mitä kunnasta ”sometetaan” ja millaisia keskusteluja verkkosivuilla käydään eli harkitaan tarkoin uskaltaako tuohon soppaan hypätä sekaan. Some-maailmasta on tullut toinen maailma tämän konkreettisemman maailmamme rinnalle ja me ihmiset näytämme käyttäytymisellämme millainen maailma tämä on.
Koulukiusaaminenkin on siirtynyt nettiin ja somen valvonta on meidän aikuisten tehtävä. Kiusaaminen ja jopa vainoaminen voi koskea niin kouluikäisiä lapsia ja nuoria, kuin jo työelämässä olevia aikuisiakin. Kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi Facebook –keskusteluissa tai nykyään enenevissä määrin alustoissa, joissa operoidaan anonyymeinä. Nykyisessä oikeustilassa koulukiusaamiseen puututaan varsin harvoin rikosoikeudellista kautta, vaikka tekijä olisikin täyttänyt 15 vuotta. Alle 15 -vuotiaiden tekoja voidaan tarkastella opetuksen järjestäjän tai koulun henkilökunnan vastuuna. Mahdollisesti vastuussa voi olla esimerkiksi urheiluvalmentaja tai vanhempi.
Kunnianloukkaus ei edellytä sitä, että loukattu henkilö on mainittu nimeltä, kunhan ainakin osa viestin vastaanottajista pystyy tunnistamaan kyseessä olevan henkilön. Vahingonkorvauslain mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä pykälässä tarkemmin säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Toisin sanoen henkilöllä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on loukattu rangaistavaksi säädetyllä teolla, on oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä (Vahingonkorvauslaki 5 luku 6 §). Myös Some-rikkomukset kuuluvat tähän kastiin.
Ei uskoisi, mutta yksi meidän kuntaesimiesten työsopimukseen kirjaamaton kohta on nettivalvojana ja nettiriitojen sovittelijana toimiminen ja tilanteen pelastaminen mahdollisesti vielä pahemmasta somesopasta. Tapauksia, joissa täytyy ottaa kantaa ja pyytää poistamaan loukkaavaa viestintää on säännöllisesti tämänkin kokoisessa kunnassa. Melkein aina riidat kuitenkin pystytään ratkaisemaan nokikkain keskustelemalla ja hyvin harva somesotku johtaa rikosilmoitukseen, tosin nettiin jää aina jälki ja riitely voi alkaa uudelleen vuosienkin päästä.
Some on parhaimmillaan loistava väline käyttää laumaälyä. Pahimmillaan some, voi aiheuttaa yksilölle, yritykselle jopa kansalle ylitsepääsemättömiä ongelmia. Politiikkakin näkyy nykyisellään netissä. Yhdysvaltain presidentti Trump tai Turkin Erdoğan, käyttävät häikäilemättä Twitteriä hyväkseen vahvistaakseen oman politiikkansa näkyvyyttä. Näiden maailman johtajien some-käyttäytyminen on niin huonoa, että heidän päiväkotivuosistaan pitää olla jo aikaa. Parhaana netti-neuvonantajana minä pidän päiväkoti-ikäistä lasta, koska lapsen luonne on vielä viaton ja päiväkodeissa opetetaan kunnioittamaan erilaisia ihmisiä ja ymmärtämään erilaisuutta.
Kirjoittaja Punkalaitumen kunnanjohtaja Tuija Ojala, Some-aktiivi
8.00
Teknisellä muutoksen tuulia
Teknisellä puolella on ollut muutoksen tuulia viimeisen vajaan parin vuoden sisään. Eläkkeelle on jäänyt valtava määrä kokemusta ja paitsi koko päällystö, paljon henkilöstöä on vaihtunut verrattain lyhyen ajan sisään. Uusi kunnanrakennusmestari aloitti vasta reilu vuosi sitten, tekninen johtaja vajaa vuosi sitten, ja uusi työpäällikkö kesäkuun alusta.
Uusi koulu on saatu vastaanotettua ja päiväkoti jo aiemmin. Pakarin rakennuskompleksi aiemmin mainittujen lisäksi on melkoinen tekniikkarypäs, ja automaatiota on vanhemmissakin rakennuksissa. Vaikka monella on mielikuva kiinteistönhoitajien töistä vielä Pekka Puupää-elokuvien katuja lakaisevasta talonmies Pikkaraisesta, on totuus aivan toinen. Tämän päivän moderneissa rakennuksissa on ohjelmoidut toisiinsa koko ajan vaikuttavat ims-venttiilit ilmanvaihdon suuruutta säätämässä erilaisilta antureilta saamiensa tietojen mukaan, sprinklerijärjestelmiä, paloilmaisinjärjestelmiä/paloilmoitinkeskuksia, rikosilmoittimia, kameravalvontaa, jäähdytysjärjestelmiä, äänentoistojärjestelmiä, tietoliikenneverkkoja, laitoskeittiöiden ultraviolettivalolla rasvaa käsitteleviä huuvia, vedenpehmentimiä, sähköisiä lukituksia vain osan näistä mainitakseni. Vaatii paljon perehtymistä, että oppii näitä käyttämään, saatikka korjaamaan ja huoltamaan. Ne ulospäin näkyvät pihatyöt ovat enää vain pieni osa toimenkuvasta. Punkalaitumella on otettu digiloikkaa eteenpäin ja siirrytty kuluneen vuoden aikana sähköiseen huoltokirjaan. Huoltohistorian taltioituessa muistiin on helpompaa päästä ”kärryille” tulevienkin kiinteistönhoitajien vanhojen siirtyessä eläkkeelle. Rakennusosastomme on korjaillut nurkkia monessa paikkaa. Vuokrataloyhtiöillä, vanhemmilla koulurakennuksilla, vapaa-ajan toimintapaikoilla kuten Porttikalliolla, ja terveysasemalla on ilmettä kohennettu ja vikoja korjattu.
Kiinteistöissä kyllä riittää vielä syynättävää, etenkin pienikäyttöasteisissa rakennuksissa, joita tahtoo kertyä helposti kuluja kasvattamaan, ja nyt Haukankosken vastanottokeskuksen lopettaessa niihin varmasti päättäjiltä saadaankin jotain ratkaisuja kunnan kiinteistökantaan.
Vesilaitos on myös elänyt murroksessa. Henkilöstö on vaihtunut. Suuria ja kriittisiä osia verkostoa kulkee käyttöikänsä loppupuolta ja vanha vedenottamo Kanteenmaalla on vielä näin 2020-luvullakin avoprosessissa. Jokivarren viemärit paljastuivat kuvauksissa saneerausta vaativiksi. Suunnitelmia on valmistumassa näiltä osin. Vesimittarit ovat muuttumassa etäluettaviksi, ja vuotovahtiominaisuudessa kunnan omissa kiinteistöissä sellaiset jo onkin. Huittinen- Punkalaidun yhdysvesijohto on tarkoitus saattaa valmiiksi, ja ottaa käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana.
Katuvaloissa on aloitettu kolmivuotinen projekti ledeihin siirtymiseksi. Ensimmäisenä uusittiin kokoojakadut Riissuontie, Sarkkilantie ja Iso-Jaakkolantie, sekä tonttikadut Tolperinkuja ja Kajavanpolku. Priorisointi tapahtui liikennemäärien, vanhustenhoidon ja päiväkodin sijainnin sekä säästettävien kilowattituntien perusteella. Led-valaisinten avulla on mahdollista alle puolittaa sähkönkulutus ja vähentää huoltokäyntejä.
Katuja on päällystetty uuden päiväkodin osalta ja viime vuonna kolmelta eri tonttikadultakin. Moni ELY-keskuksen virkamies epäilemättä tulisi kateelliseksi Punkalaitumen asfaltointitilanteesta. Ainakin jos tulisi Punkalaitumelle katsomaan Vesilahdentietä pitkin.
Riissuon alueella on ojituksia parannettu, samoin jokivarressa. Olisi hienoa, jos yksityinenkin sektori katsoisi omien maanomistustensa alueelta ojat kuntoon. Sadevedet ovat kuitenkin yksittäinen suuri syy moniin kiinteistöjen alapohjien kosteusongelmiin ja olisi kaikkien etu, jos sadevesien johdatus olisi asuntoalueilla kunnossa.
Puistoalueillakin on tapahtunut pientä muutosta. Kurtturuusut poistettiin vieraslajiksi julistamisen myötä. Tosin se tuntui vain ihanalta tekosyyltä parantaa monien risteysten näkyväisyyttä ja sitä kautta liikenneturvallisuutta. Jättiputken torjuntaa kunta on tehnyt useissa paikoissa, mutta yksityisten maiden omistajien toivoisi hoitavan oman osuutensa, että tehty työ ei olisi turhaa. Roskaaminen on ollut ongelmana aina silloin tällöin, mikä ei kyllä olisi suotavaa. Kunnassa on kuitenkin jäteasema, joka on auki tiistaisin ja torstaisin.
Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että kunnalla on nyt lapsia koskevien rakennusten ja terveysaseman tila oikein hyvä, ja vanhustenhoidon rakennusten tila sangen hyvä. Vaikka muualla ei korjausvelka lopu kesken, niin jo näillä eväillä kelpaisi markkinamiesten kuntaa mainostaa.
Kari Isokivijärvi
Kunnanrakennusmestari
Marko Juurikivi
Työpäällikkö
8.00
Paljon löytyy läheltä
Viime viikkoina Punkalaitumen kouluissa on ollut vilinää, kun koulu on aloitettu pitkän kevään jälkeen. Uuteen kouluun pääsyä odotetaan jo innolla, ja osa luokista on jo päässyt tutustumaan tiloihin. Kuitenkin pelko paluusta etäkouluun vaivaa nuorten keskuudessa jatkuvasti, vaikka kouluilla huolehditaan käsien pesusta ja etäisyyksien pitämisistä mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta lohduttavaa on, että nyt sekä opettajilla että oppilailla on kokemusta etäopetuksesta, jos siihen pisteeseen päädytään.
Koulujen lisäksi myös nuorisovaltuusto on päässyt jatkamaan toimintaansa ja suunnittelemaan tulevaa syksyä normaalimmin. Keväällä toteutetuista kyselyistä on ollut hyötyä suunnittelussa, sillä näin olemme saaneet tietoa siitä, mistä nuoret pitävät ja mihin kaivataan muutosta. Olen iloinen, että kyselyillä on tavoitettu suuri osa kunnan nuorista ja näin saatu mahdollisimman monen ääni kuuluviin. Suuremmilla paikkakunnilla tämä onkin usein selvästi haastavampaa. Asioiden toteamisen lisäksi nuorisovaltuusto on myös puuttunut nuoria vaivaaviin asioihin ja vienyt niitä eteenpäin.
Vaikuttamisen ohessa nuorisovaltuuston on tarkoitus järjestää tapahtumia vielä kuluvan syksyn aikana, mikäli olosuhteet sen sallivat. Syksyn suunnittelu on ollut erityisen mukavaa, sillä viime aikoina olemme kokoustaneet muun muassa Pakarin kodalla sekä uudella koululla, ja ensi viikolla olisi tarkoitus tutustua uusiin nuorisotiloihin (KaruSelli). On hienoa, miten näinkin pienestäkin kunnasta löytyy monia laadukkaita tiloja, joita nuoret voivat hyödyntää monipuolisesti omiin tarpeisiinsa. KaruSellin lisäksi nuorisovaltuusto pääsee seuraavassa kokouksessaan tutustumaan kunnan uuteen nuoriso-ohjaajan, mitä itse odotan innolla, sillä voimme vihdoin aloittaa yhteistyön hänen kanssaan.
Yhteistyötä nuorisovaltuustolle toivon myös yhdistysten ja muiden kunnan toimijoiden kanssa, sillä on monia asioita, joita pitäisi tuoda enemmän esiin nuorille, jotta lähialueen palveluiden hyödyntämiseen ei olisi minkäänlaista kynnystä. Laajat ja useimmiten maksuttomat harrastusmahdollisuudet sekä koulujen yksilöllinen opetus eivät ole läheskään kaikkialla samanlainen itsestäänselvyys kuin täällä. Voi tuntua, että Punkalaitumelta käsin moni asia on nuorelle kaukana, mutta paljon löytyy myös läheltä. Olen varma, että kaikille löytyy mieleistä tekemistä ihan läheltä esimerkiksi kunnan tai yhdistysten kautta. Saan olla ylpeä kotikunnastani, kun sillä on tarjota niin monia asioita, joissa voi olla mukana ja joihin on oikeutettu.
Vilhelmiina Vierjoki
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja
9.00
Positiivista pörinää
Vaikka kulunut kevät ja kesä ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia ja useimpia harrastuksia ja menemisiä on rajoitettu, ei Punkalaidun ole ollut täysin lamaantunut ja hiljainen.
Kunnassa aloitettujen lomautustoimien myötä monien harmiksi myös kunnan tarjoamat nuorten kesätyöpaikat jouduttiin perumaan. Kaikeksi onneksi kuitenkin aktiivisen 4H-yhdistyksen kautta kymmenille nuorille järjestyi kesätyöpesti monissa erilaisissa tehtävissä. Tämä huomioitiin myös eri tiedostusvälineissä, jotka uutisoivat mm. ahkerista taimenistuttajista. Kiitokset myös yrityksille, jotka osaltaan ovat osallistuneet nuorten kesätyöllistämiseen. Pidän erittäin arvokkaana nuorten saamaa kokemusta työelämästä ja arvonsa on myös tehdystä työstä itse ansaitulla palkalla. Ahkeruus ja aktiivisuus kantavat hedelmää, lomailua ja rentoutumista unohtamatta.
Myös nuorempi väki on otettu huomioon järjestämällä heille monenlaista puuhaa. Perinteinen Koiramäki-kerho on jälleen osoittanut suosionsa jopa niin, että kerho päätettiin tänä kesänä järjestää kahteen otteeseen. Palautuipa mieleeni aika n. 15 vuotta sitten , kun lapseni osallistui Koiramäki-kerhoon. Tärkeässä roolissa pikkuiselle oli oma eväsrasia, johon huolella valittiin kunkin päivän kerhoeväät, mutta äitinä muistan kuinka mielellään lapseni kerhoon lähti ja kuinka iloisena hän sieltä tuli kotiin monta kokemusta rikkaampana. Se kerhossa askarreltu tuohisormus on jossain laatikossa vieläkin tallella.
Lasten kesäpäivä kirjastolla heinäkuun lopulla sai tilaisuuden järjestäjänkin ilmeen kirkastumaan sateisesta säästä huolimatta, kun kirjasto täyttyi iloisesta puheensorinasta ja naurusta. Lapset kiersivät temppurataa, askartelivat, värittelivät ja välillä istahdettiin herkuttelemaan paistotuoreilla vohveleilla hillolla ja jäätelöllä höystettynä, tietysti mehun kera. Kutsu oli tavoittanut mukavan määrän lapsiperheitä, meinasipa parkkipaikat loppua kirjaston ympäristöstä. Tilausta on siis tällaisellekin aktiviteetille.
Tätä kirjoittaessani odotan innolla kuntaan valitun uuden nuoriso-ohjaajan tapaamista hänen aloittaessa työt elokuun alussa. Nuori ja reipasotteinen nainen tuo varmasti uusia tuulia tullessaan ja uutta virtaa nuorisotyöhön tuonee myös nuorisotilan muutto entiseen poliisitaloon "Pietarinvirastoon" myöskin elokuun alkupäivinä. Tähän uuteen "hyvinvointikeskukseen" on suunniteltu siirrettäväksi myös muita kunnan hyvinvointilautakunnan alaisia palveluja kuten esim. työvoimapalvelut. Näistä muutoksista kuulemme lisää lomien jälkeen, kunhan toiminnat taas polkaistaan toden teolla käyntiin.
Tässä ei suinkaan ole mainittuna kaikki, mitä kunnassa on hyvinvointipalvelujen piirissä tehty. Kulttuuri-, liikunta- ja kädentaitoryhmiä ja -tapahtumia on ollut ja tulee olemaan useita ja uskonkin jokaiselle löytyvän jotain mieleistä. Ja kaiken huipuksi, osallistuminen on pääosin maksutonta.
Marju Pihlajamaa
Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja
7.50
Sateenkaaren päässä Punkalaidun
Stina Alapirtti käsitteli kolumnissaan ”Nykypäivän maaseutu ei ole mustavalkoinen” (Aamulehti 24.7.2020) kaupunkilaisten asenteita maaseutua ja siellä asuvia kohtaan. Vaikka kirjoittaja halusi tuoda esiin, että kuten missä tahansa muualla, maaseudulla on omat hyvät ja huonot puolensa, sai kolumni silti niskakarvani pystyyn.
Kirjoittaja oli itse varttunut pienen 3000 asukkaan kunnan sivukylällä maatilalla, josta hän koki saaneensa tulevaisuutta varten evääkseen vain kiinnostuksen kasveja ja eläimiä kohtaan. Omat lähtökohtani ovat hyvin samanlaiset. Liitsola voisi hyvinkin olla tuo 3000 asukkaan kunnan sivukylä ja itsekin vartuin maatilalla. Koen, että minun reppuuni pakattiin kuitenkin paljon laajemmat eväät tulevaisuutta ajatellen ja ne pitivät sisällään paljon muutakin kuin kasvit ja eläimet.
Vaikka juureni ja asuinpaikkani ovat Punkalaitumella, en ole kokenut sen rajoittavan mahdollisuuksiani elämässä. Vaikka pieni maaseutukunta tuo mukanaan pitkät välimatkat ja rajoittuneita palveluita, tuo se mukanaan myös paljon hyvää.
Yksi esimerkki pienen kauneudesta on oma lukiomme. Punkalaitumen lukiota on arvosteltu suppeammasta kurssitarjonnasta kaupunkien lukioihin verrattuna ja muun muassa laajemman kielivalikoiman perässä on lähdetty naapurikaupunkien lukioihin. Kuinka moni kaupunkien lukioita käyvistä kuitenkaan pystyy hyödyntämään tuota kattavampaa kurssitarjontaa? Jatko-opintojeni aikana tutustuin moneen paljasjalkaiseen kaupunkilaiseen. Yllättäen heidän ylioppilastodistuksistaan ei löytynyt sen enempää tai sen parempia arvosanoja kuin minultakaan. Laajempi kurssitarjonta antaa ehkä enemmän mahdollisuuksia, mutta ei tuo lukiolaisille yhtään enempää aikaa tai resursseja hyödyntää niitä. Laajemmastakin tarjonnasta on tehtävä valintansa ja pakolliset kurssit suoritettava lukion sijainnista huolimatta. Punkalaitumen eduksi voin kuitenkin lukea opettajat, jotka muun muassa tarkastivat aineitani lomillaan, jotta pystyin valmistautumaan mahdollisimman hyvin ylioppilaskirjoituksiin. He myös vetivät perässään, jos jonkun opinnot laahasivat. Pystytäänkö kaupunkilukioissa tähän? En usko.
Kolumnissa oli nostettu esille myös maaseudun rajoittuneet harrastusmahdollisuudet. Tämä toki on totta ja kuntamme kattavasta valikoimasta huolimatta Punkalaitumella ei pysty harrastamaan kaikkea mitä isommissa kaupungeissa on tarjolla. Väitän kuitenkin, että Punkalaidun ja sen lähikunnat tarjoavat enemmän mahdollisuuksia kuin kaupungit huokeiden hintojen ja matalan kynnyksen ansiosta. Omat lapseni harrastavat jalkapalloa, jääkiekkoa ja salibandya. Monien kaupungissa asuvien tuttavaperheidemme lapsille tällainen yhdistelmä ei kattavista mahdollisuuksista huolimatta ole todellinen. Kaupungeissa harrastusmaksut nousevat niin korkeiksi, että usein jo niiden takia valintoja on pakko tehdä. Harrastusryhmiin edellytetään niin suurta sitoutuneisuutta, että harkkoja ja pelejä on mahdotonta jättää väliin toisen harrastuksen takia. Lisäksi isot seurat vaativat monesti jo kymmenvuotiailta junioreilta niin kovaa taitotasoa, että siihen on useammassa lajissa haastava yltää. Punkalaitumella et voi ehkä harrastaa kaikkea, mutta voit harrastaa enemmän.
Nämä seikat eivät toki tee Punkalaitumesta kolumnissa mainittua stressitöntä paratiisia, jossa on jatkuva kiireetön kesäilta. Toivon kuitenkin, että koronan myötä laajentuneiden etätyömahdollisuuksien ansiosta useampi näkisi maaseudun varteenotettavana mahdollisuutena asua ja elää sekä näkisi myös pienuuden tuomat mahdollisuudet.
Riikka Suominen
kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja
8.30
Sailaksen ajan kasvatti
Mielestäni paras kotimainen talouskirja on ”LAMAN TAITTAJA, Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä”, kirjoittanut Jarkko Vesikansa. Sailas luotsasi Suomen taloutta valtiovarainministeriön tehtävissä yli 40-vuoden ajan, vuodesta 1971 vuoteen 2013, läpi kolmen laman. Sailas muistetaan erityisesti 1990-luvun laman kääntämisestä kasvuun, vuoden 1992 kovasta leikkauslistasta ja siitä että Suomi hyvinvointivaltiona kehittyi kurituksesta huolimatta. Muistan 90-luvulta sananlaskun ”Ilman Viinasta elämä on Sailasta” ja tv-ohjelmista budjettineuvos Raimo Sailaksen ja apulaisbudjettipäällikkö Erkki Virtasen vahvat kannanotot Suomen talouden tilasta ja heidän satiirisen huumorinsa ja keskinäisen hyväntahtoisen piikittelynsä. Sailaksen uralle mahtuu osittain tämä viimeisinkin laskusuhdanne, joka alkoi vuoden 2008 finanssikriisillä ja jatkuu pitkän taantumakauden jälkeen vuoden 2020 Pandemian vaikutuksilla terästettynä.
Jos Vesikansan kirja” Laman Taittaja” on paras kotimainen talouskirja, niin paras ulkomainen talouskirja on John Quigginin ”Zombitalous”. Kirja kyseenalaistaa taitavasti maailmantalouden lainalaisuuksia ja finanssimarkkinoiden käyttäytymismalleja. Lyhyesti kirjan esipuhetta lainaten: ”Euroopan komissio on kulkenut järkähtämättä markkinaliberalististen zombiajatusten, kuten laajan yksityistämisen ja vaurauden valumavaikutuksiin perustuvien verouudistusten viitoittamaa tietä. Nämä ajatukset ja uskomukset ovat osoittautuneet kriisin myötä vääriksi, ja niinpä niiden olisi pitänyt aikanaan myös kuolla pois. Ne ovat kuitenkin nousseet zombeina haudoistaan Eurooppalaisen vakauttamispolitiikan hahmossa. Seurauksena on ollut vuosien taantuma tai jotain vieläkin pahempaa.”
Sailaksen ja Quigginin sanomat eivät riitele keskenään, vaan jopa täydentävät toisiaan. Kumpikin teos peräänkuuluttaa muutoksen tarvetta. Kriisi avaa aina uuden mahdollisuuden kääntyä kestävämmälle polulle. Onko maailmalla rohkeutta lopettaa vakauttamispolitiikka ja päästää talous niinsanotusti vapaalle vaihteelle?
Vuoden 2015 Helsingin Sanomien haastattelussa Sailas luonnehtii Suomea halvaantuneeksi ja perää valtion talouteen kovia leikkauksia."Olemme eläneet pitkään nilkuttavassa hyvinvointivaltiossa. Kutsumme yhä kylmän rauhallisesti hyvinvointivaltioksi maata, jossa on kymmenen prosentin työttömyys ja valtaisasti pitkäaikaistyöttömiä". Sailaksen hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää verotulojen karttumista valtion ja kuntien kassaan ja korkeaa työllisyysastetta. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on uhattuna nyt, kun valtakunnan työttömyysaste on jo lähes 16 prosenttia (lomautukset mukaan lukien) ja tulevaisuus on hämärän varjossa.
Sailaksen mielipiteeseen politiikasta (HS/2013) on helppo yhtyä: ”Puolueet eivät ole vieläkään havahtuneet siihen, missä mennään. Reformikilpailua jatketaan, eikä meillä ole sellaista puoluetta, joka jarruttaisi kilpailua. Kaikki puolueet makaavat päällekkäin tämän hyvinvointivaltio-käsitteen päällä niin että se tukehtuu siellä alla.”
Yksi suurin tukehduttaja on ollut yli 14 vuotta jauhettu sote-/maakuntauudistus, jonka tulokseton valmistelu on syönyt kansallisisa voimavaroja kohtuuttomasti. Kansallinen politiikkamme ei kaipaa lainkaan eturyhmäpolikointia, vaan vakautta ja luotettavuutta päätöksentekoon. Todellisuus on kuitenkin se, että nytkin tavoitellaan palvelujen esim. ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista, vaikka pitäisi tavoitella työn ja työpaikkojen lisäämistä eli todellista lisäarvoa taloudelle. Kaikki taloudellisen katastrofin merkit -teollisuuden rapautuminen, julkisen talouden velkaantuminen ja investointipula - ovat tätä päivää. Hyvinvointia ei voi enää pelastaa poppakonstein, näpertelyin eikä eturyhmien selän taakse piiloutumisella.
Meillä on ratkaisematta ennenkokematon Korona-kriisin terästämä globaalinen muutos, josta voimme selviytyä käyttämällä hyväksemme Sailaksen perintöä eli uudistumme ja kehitämme määrätietoisesti yhteiskuntaamme tehden myös kipeitä muutoksia. Päätöksentekoa vaikeuttavat pandemian arvaamattomuus, ilmastonmuutos, finanssikriisi ja kansainväliset selkkaukset.
R.I.P. Ministeri Raimo Sailas
Tuija Ojala
Sailaksen ajan kasvatti
Punkalaitumen kunnanjohtaja
