Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.
8.00
Mitä kuuluu?
Miten menee? Miten sujuu? Missä sun takki on? Mitä ruokaa oli? Kävitkö syömässä? Mitä teit eilen? Mitä teet tänään? Onko kaikki hyvin? Miks sulla ei oo heijastinta? Ootko nukkunut? Mihin aikaan menit nukkumaan? Söitkö aamupalaa? Mitä aiot tehdä viikonloppuna? Mitä sä puuhaat? Onko sulla jotain asiaa? Miten koulupäivä meni?
Olen ollut töissä kunnan nuoriso-ohjaajana nyt muutaman hassun kuukauden. Tänä aikana olen oppinut muistamaan kymmeniä uusia nimiä, oppinut tunnistamaan kymmeniä uusia kasvoja ja oppinut tuntemaan kymmeniä uusia ihmisiä. Olen saanut kuulla sekä hauskoja juttuja, tyhmiä juttuja, kivoja juttuja että juttuja, joita minun ei ehkä olisi tarvinnut kuullakaan. Haluan kuulla kaikkia juttuja. Minua kiinnostaa mitä sulle kuuluu ja mitä Punkalaitumen nuorten elämässä tapahtuu.
Haluan joka päivä pystyä huomaamaan, välittämään, huomioimaan, kuuntelemaan, kysymään, moikkaamaan, kehumaan ja kannustamaan. Toivon, että jokainen lapsi ja nuori tuntisi tulevansa kuulluksi ja huomatuksi. Pienetkin kohtaamiset ja ystävälliset sanat ovat tärkeitä, olit sitten vanha tai nuori, ja ne voi muistaa vielä vuosienkin päästä. Muistan yhä, kuinka ala-asteen opettajani noin 16 vuotta sitten katsoi koulukuvaani ja sanoi minun näyttävän letissäni prinsessalta. Se sai minut silloin tuntemaan oloni erityiseksi, melkein oikeaksi prinsessaksi. Vieläkin joskus hetkittäin tunnen olevani ainakin oman elämäni prinsessa. Kiitos opettajan!
Aina ei voi olla prinsessapäivä tai prinssipäivä meistä kenelläkään. Kompastelu kuuluu elämään, varsinkin nuoruuteen. Jopa Punkalaitumen prinsessat ja prinssit oppivat välillä myös kantapään kautta. Aina kaikki ei vaan mene putkeen, elämä potkii päähän, mikään ei onnistu kuten toivoisi, tulee tehtyä tyhmyyksiä tai tuntuu, että kaikki panee kampoihin. Ei ole kivaa ja tekee kipeää, kun mokaa, epäonnistuu, tulee hankala paikka koulussa, kotona, kavereiden kanssa, koska vaan. Toivon osaavani kohdata Sinut oikein myös silloin kun on paha päivä. Lohduttavasti, kannustavasti ja rakentavasti. Sillä, kokemuksesta tiedän, että varsinkin huonoina päivinä hyvä kohtaaminen jonkun kanssa auttaa. Nostaa kuopasta ylös, antaa voimaa, kannustusta ja saattelee eteenpäin.
Olen huomannut näiden ensimmäisten kuukausieni aikana, että täällä Punkalaitumella asuu ja työskentelee mukavia ihmisiä ja tapahtuu yllättävän paljon. Täällä osataan ja uskalletaan. Olen päässyt jo osalliseksi monesta hienosta toiminnasta ja tapahtumasta. Olen tehnyt koulunuorisotyötä, opetellut etsiväksi, päässyt kehittämään uuden Karusellin nuorisotoimintaa ja vaikka mitä muuta. Kaikkien hienojen toimintojen takaa löytyy paljon ihmisten innostusta, vuorovaikutusta ja kohtaamista. Sillä, miten kohtaamme toisemme ja nuoremme on merkitystä. Varsinkin nyt korona-aikana kohtaamisten merkitys vain korostuu!
Hymyillään kun tavataan! Terkuin Kukka ”Kukkis” Koski-Vähälä
PS kiitos tytöille kuvaamisesta!
