• Kuulumisia kunnasta

A

Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.

21. helmikuuta 2019 8.00

Ajatuksia koulumaailmasta

Punkalaitumen kunnan suurin rakennushanke, uusi Yhteiskoulu-lukio rakennus, on noussut harjakorkeuteensa. Koulun sisällä tehdään parhaillaan sisäseiniä ja muita sisätöitä.

Lukuvuosi 2019-2020 aloitetaan näillä näkymin uusissa ja erilaisissa tiloissa. Tilat ohjaavat omalta osaltaan myös koulun toimintaa ja käytänteitä. Muutoksia on tulossa siis uusien tilojen lisäksi arjen toimintoihin. Muutokset vaativat opettajilta, oppilailta ja opiskelijoita kykyä muuttaa omia jo aikaisemmin opittuja tapoja toisenlaisiksi. Koulu on esimerkiksi osittain kengätön eli luokkahuoneisiin ei mennä ulkojalkineet jaloissa, ruokasali ei ole perinteiseen tapaan enää pelkkä tila, jossa syödään. Tekniikka ja koulukalusteet ovat aikaisempaan verrattuna nykyaikaisempia ja monikäyttöisempiä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että uudet tilat ja kalusteet eivät yksinään tee koulusta tai koulun käynnistä viihtyisämpää tai helpompaa. Suurin tekijä kouluviihtyvyyteen on ihmisillä, jotka koulun sisällä tekevät työtä ja opiskelevat. Yhteistyöllä, yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla, joihin kaikki sitoutuvat arki saadaan sujumaan ja se on mielekästä kaikille.

Iso muutos on jatkossa tulossa koulunsa aloittaville ekaluokkalisille. Lukuvuoden 2019 alusta vieraan kielen opettaminen ja opiskelu aloitetaan jo ensimmäisenä kouluvuotena. Vuosikymmeniä vieraan kielen opiskelu on aloitettu 3.luokalla. Tämän uudistuksen tarkoituksena on nostaa suomalaisten kielten osaamista ja kielivarantoa. Nähtäväksi jää onko tämä oikea tapa nostaa suomalaisten kielitaitoa vai käykö tässä niin, että lasten ja nuorten kielitaidon osaamisessa eriarvoistutaan ja toiset osaavat perusopetuksen päättövaiheessa kieliä entistä paremmin ja toiset taas entistä huonommin.

Välillä tulee miettineeksi sitä, että onko akateemisten- ja digitaitojen opettaminen yhä nuoremmille lapsille tulevaisuuden kannalta mielekästä tai järkevää? Vai pitäisikö meidän aikuisten kotona ja koulussa opettaa lapset uudelleen leikkimään, kiipeämään puissa, pelaamaan yhdessä pihapelejä, askartelemaan ja veistämään puukolla? Ihmisen motoriset ja hienomotoriset taidot kehittyvät lapsuus- ja nuoruusiän leikeissä ja kotiaskareissa. Kännykkä on hieno laite, mutta niin on itse tehty pajupillikin. En tarkoita, että pitäisi palata takaisin ns. pajupillikauteen mutta sitä tarkoitan, että lapsilla ja nuorilla pitäisi olla muutakin ajanvietettä kuin kännykän tai tabletin suomat mahdollisuudet. Mielestäni lapsen ja nuoren kehityksen kannalta on vähintään yhtä tärkeää osata piirtää viivaimella suoraa viivaa tai istua kyykyssä kuin oppia pelaamaan kännykällä 5-vuotiaana tai ensimmäiset englanninkieliset sanat 7-vuotiaana.

Aurinkoista ja liikunnallista talvilomaa koululaisille ja heidän vanhemmilleen.

Arto Asa
Rehtori