• Kuulumisia kunnasta

A

Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.

22. elokuuta 2019 12.45

Retroheimolaiset, osa 1—infinity

Retroheimolaiset, osa 1—infinity

Tämänkin kesän juhlat ja tilaisuudet on piakkoin juhlittu. Monenmoista kivaa on nähty ja koettu. Oripäässäkin käytiin levittämässä Punkalaidunta isolle kulmatontille muun maailman ihmeteltäväksi. Kyllä meitä sitten ihmeteltiinkin, ihan lehdistöä myöten. Pitäjällä oli maatalousnäyttely, elokuvafestari ja toritapahtumia alvariinsa. Juhlittiin 380-vuotista kirkkopitäjää, urheiluseuraa, Marttoja, Sakkolan väkeä ja Karjalaisen kansan messukin pidettiin. Sitten oli kirppislenkkejä, ne vasta mukavia tapahtumia olikin. Päästiin toisten nurkkiin, ihan luvan kanssa, kyyläämään.

Monessa eri tilaisuudessa pohdittiin, kerran ihan tohtorinkin johdolla, että mistä me oikein ollaan kotoisin. Ihmisen juuret ovat omituinen asia. Jollakin juuret voivat olla hyvinkin suorat ja syvällä mullassa. Toinen saattaa taas olla juuriltaan väkisin reväisty ja juuret ovat sykkyrässä ja sekaisin kuin Jukolan veljesten tukka. Eläminen syntysijoillaan taitaa sekin olla katoavaa kansanperinnettä ja jo muutamien vuosikymmenten päästä harvinaistakin.

Punkalaidun ja Loimaa kuuluvat juurevien kuntien joukkoon, yli 55 prosenttia asukkaista on syntynyt kotikunnassaan ja asuu siellä. Juurevuudesta johtuen lähialueemme murteet ja kielen nuotti elää edelleen vahvana. Kun käyt täälläpäin kylässä, huomaat itsekin laulelevasi tietyllä nuotilla vielä vierailun jälkeenkin. Punkalaitumella murteen konsonantin kahdentuminen esimerkiksi sanassa hyvvää ja kovvaa on tyypillinen piirre. Myös vokaalin korvaaminen konsonantilla on mahdollista esim. Punkalaitumella lausutaan nimi Teuvo levveesti kahdella v-kirjaimella Tevvo. Loimaan puolella ääntämys on keveämpi kun mukaan lisätään sulavasti u-kirjainkin eli Teuvvo. Kysyinkin joskus pöytäkirjaa Loimaalla pitäessäni puheenjohtaja-Teuvolta, että kirjoitanko nimesi kahdella vai kolmella v-kirjaimella. Hän ei vastannut, katsoi kylläkin ”hitaasti”.

Punkalaitumen kielestä puuttuvat myös lähes kokonaan kirjaimet D, G ja F eli Ree, Kee ja Ähävä. Vanha sanaparsihan sanoo, että ”Ei Punkalaitumen kiälesä Ähävää o, muuta ko sanassa pesufati”. Eikä näitä ulkomaan kirjaimia sitten Punkalaitumelainen korvakaan erota. Aikanaan kauppaopistossa kielistudiossa istuttiin aina viimeisinä minä ja se toinen Punkalaitumelainen. Oltiin jääty kiinni ääntämyksellisistä näkemyksistä ja pois ei päästy ennen kuin Ree, Kee ja Ähävä oli paikallaan.

Karttasiirtymä Punkalaitumelta Loimaalle on pikkuruinen, mutta myös ajanymmärryksessä on yksi melkoinen eroavaisuus. Kun Loimaalla olet kymmenen minuuttia ennen tilaisuuden alkua paikalla, et näe ketään muita. Just kun olet kaivellut kutsut ja selvitellyt missä sinun olisi pitänytkään olla, muut saapuvat paikalle ja kello on minuuttia vaille. Punkalaitumella kun tulet tilaisuuteen kymmentä vaille, kaikki istuvat jo penkeissään ja ajattelevat ”Hui kauheeta! Se on taas myöhäsä, mitäs tästäkin taas tullee.” Kummassakkaan heimossa ei kuitenkaan ikinä kukkaan myöhästy, paitsi ilkeyttään tai vahinkosa.

Ymmärrettävyyden lisäämiseksi kirjoitelma on laadittu ainakin pääosin kirjakielellä.

Tuija Ojala, Punkalaitumen kunnanjohtaja

Näytä kuva