• Kuulumisia kunnasta

A

Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.

25. kesäkuuta 2020 9.00

HINKUA ja hunajaa

Mitä yhteistä on aamuteehen lisätyllä lähihunajalla ja kunnan ilmastotavoitteilla? Nopeasti ajateltuna ei paljoakaan, mutta kuten luonnossa yleensä, kaikki vaikuttaa kaikkeen ja luonnon prosessit ovat meille ihmisille vielä kovin vaikeaselkoisia. Avataan asiaa siis hieman. 

Ympäristöhallinto julkaisi 17.3.2020 verkkosivuillaan uutisen, jonka otsikko oli seisauttavasti: Pölyttäjät vähenevät  maailman ruoantuotanto vaarantuu! Uutinen piti sisällään tiedon maailman ensimmäisestä ruoantuotannon ja pölyttäjien suhdetta käsittelevästä arvioinnista. Arvioinnissa selvisi, että pölyttäjien häviäminen on uhka maailman ruoantuotannolle, koska yli kolme neljäsosaa maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjähyönteisistä tai - eläimistä. Arvioinnissa oli myös selvitetty, että koko maapallon viljelykasvituotannosta 5–8 prosenttia on eläinpölytyksen ansiota, jolloin maailmanlaajuisen ”pölytyspalvelun” hinnaksi voidaan laskea jopa 216–529 miljardia euroa. Eipä pienet mesipistiäiset tiedä kuinka isojen asioiden äärellä ovat, kun kasveihin pölytyskeikalle lähtevät! 

Mikä sitten uhkaa pölyttäjiä ja sitä kautta vaarantaa myös ruoantuotantomme? Tutkijat ovat löytäneet monia, valitettavan tuttuja syitä pölyttäjien häviämiseen: ympäristön yleinen saastuminen, maankäytön muutokset, torjunta-aineiden käyttö, ilmastonmuutos jne. Selittäviä tekijöitä on paljon. 

Onneksi peli ei ole vielä menetetty pölyttäjien osalta, vaan vielä on mahdollisuus pelastaa pörriäinen! Pölyttäjille on eduksi, kun niiden elinoloja parannetaan; lisätään elinympäristöjen monimuotoisuutta, vältetään torjunta-aineiden levitystä niin, etteivät pölyttäjät altistu torjunta-aineille, jarrutetaan ilmastonmuutosta kaikin mahdollisin keinoin. Näihin kaikkiin toimiin voimme ja pystymme vaikuttamaan – ei aina isosti, mutta pienilläkin teoilla on merkitystä, kun niitä on paljon.  

Punkalaitumen valtuusto teki 15.4.2020 päätöksen, että kunta liittyy nk. HINKU-hankkeeseen. HINKU-lyhenne tulee sanoista ”kohti hiilineutraalia kuntaa” ja se tarkoittaa kuntaa, jonka päästöt ilmakehään ovat saman suuruiset kuin sen hiilinielut. HINKU-verkosto  johon tällä hetkellä kuuluu jo 73 kuntaa ympäri maan – tavoittelevat vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Jotta kunta saavuttaa päästövähennystavoitteensa tarkoittaa se, että päästötalkoisiin tarvitaan mukaan kaikki kuntalaiset sekä alueen yritykset ja yhdistykset. Pelkillä kunnan toimenpiteillä ei päästövähennystavoitteeseen päästä. 

Miten päästöjä sitten vähennetään? Isossa osassa ovat mm. kiinteistöjen öljylämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoillamaatalouden lannoitteiden käytön tehostaminen sekä tuulivoiman rakentaminen. Suomen ympäristökeskus (SYKLI) on laskenut vuoden 2018 ilmastopäästöjen määrän, ja Punkalaitumen suurin päästölähde oli maatalous (26 %), seuraavana tieliikenne (17 %) ja kolmantena työkoneet (4 %). Koko Pirkanmaalla suurin päästölähde oli tieliikenne (29 %). SYKLI:n laskennasta saa oivan osviitan siihen, mihin Punkalaitumella kannattaa päästövähennystoimia kohdentaa, unohtamatta muitakaan mahdollisia päästövähennyskohteita. 

Alussa esitettyyn kysymykseen siitä, miten hunaja ja kunnan ilmastotavoitteet liittyvät yhteen on helppo vastata. Siirtyminen ekologisesti kestävämpään ja monimuotoisempaan elinympäristöön auttaa pölyttäjiä. Nämä samat toimenpiteet, kuten esimerkiksi maatalouden hiilivarastoja säilyttävät viljelytoimenpiteet edistävät hiilinielujen toimintaa, jolloin hillitään myös ilmastonmuutosta. 

Satu Alajärvi 
Tekninen johtaja 
Punkalaitumen kunta