Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.
8.00
Vain muutos on pysyvää
Näin sanoi kreikkalainen filosofi Herakleitos 500 vuotta eaa. Onko muutos uusi normaali? Etenemmekö kohti uutta normaalia? Yleisen käsityksen mukaan uusi normaali tarkoittaa sitä, että siihen Suomeen, jossa vielä alkuvuodesta elettiin, ei kovin pian ole paluuta. Näin totesi muun muassa pääministeri Sanna Marin toukokuussa 2020.
Mikä sitten on ”Suomen normaali”? Suomenniemi on ollut murroksessa kautta aikain ja muutos on ollut se normaali. Väkeä niemelle on tullut lisää kaikista ilmansuunnista ja isompia ja pienempiä sotia on nykyisen Suomen alueella käyty siitä lähtien, kun ensimmäiset vakituisemmat asukkaat tänne asettuivat. Viimeisen viidensadan vuoden aikana väkeä on niittänyt kymmenkunta influenssaepidemiaa. Teollinen vallankumous saavutti Suomen 1800-luvun lopulla ja sen jälkeen olemme eläneet jatkuvaa uutta normaalia, jota siis hallitsee muutos. Ja vauhti sen kun kiihtyy. 1980-luvulla käynnistyi digitaalinen vallankumous.
Kanadalainen kulttuurifilosofi Herbert Marshall McLuhan kehitti vuonna 1964 ilmestyneessä kirjassaan Ihmisen uudet ulottuvuudet, termin maailmankylä, joka tarkoittaa tilannetta, jossa helpottuneet kommunikointikeinot ovat tehneet pitkistäkin välimatkoista merkityksettömiä. Toisin sanoen hän ennusti tilanteen, jossa me nykyään elämme eli kaikki digitaaliset laitteet ovat ”naimisissa” keskenään erilaisten verkkojen kautta globaalisti. Siis kaikki! Ilmiön nimi on digitaalinen konvergenssi. Uskoisin, että McLuhania pidettiin 1960-luvulla vähintäänkin maailmankylänsä kylähulluna.
Televisio tuli Suomeen 1950-luvulla: ensimmäinen antennien välityksellä esitetty lähetys toteutettiin 24. toukokuuta 1955 Helsingissä. Suomen ensimmäinen kannettava matkapuhelin oli Saloran SRP-24. Se julkaistiin vuonna 1974. 1980-luvulla avattiin internet, joka tarkoitti muun muassa sähköpostia, uutisryhmiä, tiedostonsiirtoa ja verkossa pelattavia pelejä. Vuonna 1981 avattiin Suomessa ensimmäinen automaattinen matkapuhelinverkko. 1990-luvulla Internet tuli koteihin ja WWW syntyi. Voidaan kai sanoa, että tuolloin muutimme maailmankylään. 2000-luvun alussa kehittyi sosiaalinen media ja älypuhelimet alkoivat syrjäyttää vanhoja matkapuhelimia 2010-luvulla. Nykypäivää ovat älytelevisiot ja monet muut lukemattomat älylaitteet, jotka ovat ”naimisissa”. Viestinnässä käytettävien laitteiden kehitys on edennyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana hurjaa vauhtia. Muutosten nopeus nyky-yhteiskunnassa on armoton. Saamme kuulla viikoittain uusista digitaalisista innovaatioista tai teknologisista lähestymistavoista, joilla on mullistavia vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.
16.3.2020 Suomi pysähtyi hetkeksi. Hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Puhutaan siis melko järeästä päätöksestä. Vuonna 1991 voimaan tullutta valmiuslakia ei ole koskaan aiemmin käytetty. Edellisen kerran Suomessa on ollut voimassa poikkeuslainsäädäntö sotien aikana. Oltiin taas suurten muutosten edessä, jotka koskivat jokaista suomalaista vauvasta vaariin. Rajoitusten ja suositusten tavoitteena on ollut hidastaa ja estää koronaviruksen leviämistä Suomessa, turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky kaikkialla maassa sekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Nyt suurin osa rajoituksista on poistettu ja osaa ollaan poistamassa kesän aikana. Olemme taas muutosten edessä. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan riski koronan toiseen aaltoon on edelleen huomattava. Hän muistutti 24.6. A-studiossa, että pandemia ei ole kadonnut minnekään, vaikka rajoituksia on nyt höllennetty. Puumalainen pitää mahdollisena, että kesän aikana tulee uusia tautiryppäitä, sillä ihmiset liikkuvat enemmän ja ovat lähekkäin. 25.6. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa sama mies totesi, että epidemia supistuu, kuihtuu ja laantuu. Ota tästä nyt sitten selvää. Joka tapauksessa liikkua pitää ja olla lähekkäin - tutussa ja turvallisessa seurassa.
Ollaan ihmisiksi ja nautitaan kesästä!
Aki Mikkola, elinvoimaluotsi
