Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.
7.15
Voiko rahalla saada oikotien onneen?
”Kun ei ole oikein rahaa siihen.” ”Mutta millä se maksetaan?” ”Mistä saisimme lisää tuloja tai mistä voisimme säästää?”
Tällaiset ajatukset ovat liikkuneet päässäni ja varmasti monen muunkin päättäjän ja virkamiehen mielissä useampaan kertaan viimeisten vuosien aikana.
Tuntuu siltä, että rahaa ei ole mihinkään ja aina se on päällimmäisenä mielessä.
Kunnan palveluiden tulisi palvella jokaista kuntalaista eikä raha saisi olla kaiken mittari. Hyvin ja tehokkaasti järjestetyt palvelut ovat lähtökohtaisesti usein edullisia.
Paljonko mikäkin palvelu maksaa yhtä kuntalaista kohden? Sitäkin mietimme ja paljon.
Olen viime aikoina miettinyt sitä, että mitä raha on ja miksi siitä on tullut kaiken mittari.
Rahan tulisi olla väline saavuttaa haluttu päämäärä. Nyky-yhteiskunnassa raha tuntuu olevan päämäärä.
Eihän maailma ja yhteiskunta voi pyöriä niin, että otetaan koko ajan lisää velkaa? Mutta voiko se pyöriä tälläkään tavalla, että valtio ajaa kunnat ja varsinkin pienet kunnat ahdinkoon antamalla lisävelvoitteita ja niin ikään pakottamalla talousahdinkoon?
Nämä ajatukset lähtivät kumpuamaan viime viikkojen tapahtumista.
Uusi hieno puukoulumme on valmis. Olemme tehneet investoinnin tulevaisuuteen. Jotta tulevienkin sukupolvien olisi mahdollista kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä.
Toinen viime viikkoina puhututtanut asia on Punkalaitumen vastaanottokeskuksen lakkauttaminen. Sen kokonaistaloudelliset vaikutukset tulevat olemaan huomattavat koko alueellemme, ei vain meidän kunnallemme.
Kolmas asia, jonka olen huomannut herättävän keskustelua, ovat lomautukset. Niin ikävää ja kurjaa kuin se onkin, tilanteessa, jossa päätöksen teimme, tuntui ettei ollut juuri muita vaihtoehtoja.
Nämä kaikki kolme edellä mainitsemaani asiaa liittyvät jokainen kiinteästi kuntamme taloustilanteeseen.
Uusi koulu on suuren luokan investointi, johon olemme joutuneet ottamaan lainaa. Mutta investointi tulevaisuuteen ja terveisiin tiloihin painoi enemmän vakassa, totta kai.
Vastaanottokeskusten lakkauttaminen tarkoittaa kunnan kannalta tyhjäksi jääneitä tiloja, joissa on kiinteät kulut. Lisäksi valtionosuuksia jää ainakin koulupuolelta pois ja tilanne vaikuttaa myös kunnan verotuloihin suorasti. Mikä tässä asiassa painaa kaikista eniten?
Kolmantena lomautukset, jotka riipaisevat niin paljon, niitä jo ajatellessakin. Olisimmeko voineet ne välttää ja jos olisimme, miltä taloustilanteemme sitten näyttäisi?
Sen olen kuitenkin oppinut, että kunnan taloudessa ei ole oikotietä onneen. Kovalla työllä, joskus vaikeillakin päätöksillä ja toisiamme kunnioittamalla saavutamme lopulta halutun päämäärän. Ja se päämäärä ei tässä tapauksessa ole raha, vaikka kunnan tasapainoinen talous yksi tavoitteistamme onkin.
Taloutemme tulee olla tasapainossa, jotta kunnallamme on toimintaedellytykset ja mahdollisuus kehittyä seuraava askel eteenpäin.
Raskas aihe näin keskellä kesää, mutta halusin kirjoittaa siitä, miltä kuluva kesä on näyttänyt minun silmin ja ajatuksin.
Nautitaan jokaisesta aurinkoisesta päivästä, nautitaan lähimatkailusta sekä kuntamme palveluista. Mukavaa kesää ja loma-aikaa jokaiselle!
Linda Lähdeniemi
kunnanhallituksen puheenjohtaja