Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.
8.30
Sailaksen ajan kasvatti
Mielestäni paras kotimainen talouskirja on ”LAMAN TAITTAJA, Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä”, kirjoittanut Jarkko Vesikansa. Sailas luotsasi Suomen taloutta valtiovarainministeriön tehtävissä yli 40-vuoden ajan, vuodesta 1971 vuoteen 2013, läpi kolmen laman. Sailas muistetaan erityisesti 1990-luvun laman kääntämisestä kasvuun, vuoden 1992 kovasta leikkauslistasta ja siitä että Suomi hyvinvointivaltiona kehittyi kurituksesta huolimatta. Muistan 90-luvulta sananlaskun ”Ilman Viinasta elämä on Sailasta” ja tv-ohjelmista budjettineuvos Raimo Sailaksen ja apulaisbudjettipäällikkö Erkki Virtasen vahvat kannanotot Suomen talouden tilasta ja heidän satiirisen huumorinsa ja keskinäisen hyväntahtoisen piikittelynsä. Sailaksen uralle mahtuu osittain tämä viimeisinkin laskusuhdanne, joka alkoi vuoden 2008 finanssikriisillä ja jatkuu pitkän taantumakauden jälkeen vuoden 2020 Pandemian vaikutuksilla terästettynä.
Jos Vesikansan kirja” Laman Taittaja” on paras kotimainen talouskirja, niin paras ulkomainen talouskirja on John Quigginin ”Zombitalous”. Kirja kyseenalaistaa taitavasti maailmantalouden lainalaisuuksia ja finanssimarkkinoiden käyttäytymismalleja. Lyhyesti kirjan esipuhetta lainaten: ”Euroopan komissio on kulkenut järkähtämättä markkinaliberalististen zombiajatusten, kuten laajan yksityistämisen ja vaurauden valumavaikutuksiin perustuvien verouudistusten viitoittamaa tietä. Nämä ajatukset ja uskomukset ovat osoittautuneet kriisin myötä vääriksi, ja niinpä niiden olisi pitänyt aikanaan myös kuolla pois. Ne ovat kuitenkin nousseet zombeina haudoistaan Eurooppalaisen vakauttamispolitiikan hahmossa. Seurauksena on ollut vuosien taantuma tai jotain vieläkin pahempaa.”
Sailaksen ja Quigginin sanomat eivät riitele keskenään, vaan jopa täydentävät toisiaan. Kumpikin teos peräänkuuluttaa muutoksen tarvetta. Kriisi avaa aina uuden mahdollisuuden kääntyä kestävämmälle polulle. Onko maailmalla rohkeutta lopettaa vakauttamispolitiikka ja päästää talous niinsanotusti vapaalle vaihteelle?
Vuoden 2015 Helsingin Sanomien haastattelussa Sailas luonnehtii Suomea halvaantuneeksi ja perää valtion talouteen kovia leikkauksia."Olemme eläneet pitkään nilkuttavassa hyvinvointivaltiossa. Kutsumme yhä kylmän rauhallisesti hyvinvointivaltioksi maata, jossa on kymmenen prosentin työttömyys ja valtaisasti pitkäaikaistyöttömiä". Sailaksen hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää verotulojen karttumista valtion ja kuntien kassaan ja korkeaa työllisyysastetta. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on uhattuna nyt, kun valtakunnan työttömyysaste on jo lähes 16 prosenttia (lomautukset mukaan lukien) ja tulevaisuus on hämärän varjossa.
Sailaksen mielipiteeseen politiikasta (HS/2013) on helppo yhtyä: ”Puolueet eivät ole vieläkään havahtuneet siihen, missä mennään. Reformikilpailua jatketaan, eikä meillä ole sellaista puoluetta, joka jarruttaisi kilpailua. Kaikki puolueet makaavat päällekkäin tämän hyvinvointivaltio-käsitteen päällä niin että se tukehtuu siellä alla.”
Yksi suurin tukehduttaja on ollut yli 14 vuotta jauhettu sote-/maakuntauudistus, jonka tulokseton valmistelu on syönyt kansallisisa voimavaroja kohtuuttomasti. Kansallinen politiikkamme ei kaipaa lainkaan eturyhmäpolikointia, vaan vakautta ja luotettavuutta päätöksentekoon. Todellisuus on kuitenkin se, että nytkin tavoitellaan palvelujen esim. ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista, vaikka pitäisi tavoitella työn ja työpaikkojen lisäämistä eli todellista lisäarvoa taloudelle. Kaikki taloudellisen katastrofin merkit -teollisuuden rapautuminen, julkisen talouden velkaantuminen ja investointipula - ovat tätä päivää. Hyvinvointia ei voi enää pelastaa poppakonstein, näpertelyin eikä eturyhmien selän taakse piiloutumisella.
Meillä on ratkaisematta ennenkokematon Korona-kriisin terästämä globaalinen muutos, josta voimme selviytyä käyttämällä hyväksemme Sailaksen perintöä eli uudistumme ja kehitämme määrätietoisesti yhteiskuntaamme tehden myös kipeitä muutoksia. Päätöksentekoa vaikeuttavat pandemian arvaamattomuus, ilmastonmuutos, finanssikriisi ja kansainväliset selkkaukset.
R.I.P. Ministeri Raimo Sailas
Tuija Ojala
Sailaksen ajan kasvatti
Punkalaitumen kunnanjohtaja
