A

Tapasimme: Sirpa Sillanpää

sipu iteKuka olet ja mitä teet?

Olen Sillanpään Sirpa. Olen artenomi, käsityöyrittäjä ja huovuttaja. Olen mieheni vaimo ja aikuisten lasteni äiti. Olen lasteni puolisoiden anoppi. Olen keski-ikäinen naisihminen, jolla on kissa.

Huovutan värikkäitä vaatteita suomenlampaan villasta ja kierrän myymässä niitä messuilla ja markkinoilla. www.sipuseiska.fi Harrastan huonekalujen maalaamista ja luovaa tapetointia. Harjoittelen hyötykasviviljelyä ja puutarhan hoitoa. Virkkaan ja neulon.

 

Mikä on mieluisin kirjastomuistosi?

Kirjastossa käyminen on kuulunut osaksi elämääni lapsesta asti. Monia erilaisia muistoja on tallella. Hämeenlinnan vanha kirjasto entisessä ortodoksisessa sotilaskirkossa. Solveigin Laulu –romaani, josta tein kaverini kanssa kouluaikoina myös kuunnelman. Kasoittain lainattuja käsityökirjoja, yllättäen löydettyjä aiemmin tuntemattomia kirjailijoita ja kirjoja. Olen pitänyt eri paikkakuntien kirjastoissa näyttelyitä ja osallistunut kirjastoissa pidettyihin tapahtumiin. Lainannut taidekirjoja ja matkaoppaita, lukenut hyllymetrikaupalla historiallisia romaaneja.

 

Mistä saat innostusta ja ideoita?

Käyn paljon museoissa. Taidemuseoissa, historiallisissa museoissa, paikallismuseoissa ja museoiden tapahtumissa sekä näyttelyissä. Viimeksi olen käynyt Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, kansallismuseon Barbie –näyttelyssä, Amurin työläismuseokorttelissa, Louhisaaren erikoiskasvimarkkinoilla ja Sakkola -museossa Lempäälässä. Kaikista tarttuu mukaan ideoita ja innostusta. Kalastelen ideoita myös lehdistä, internetin kuvamaailmasta, kaupunkielämästä... Innostun nopeasti ja harkitsemattomasti. Joskus kaduttaakin, mutta useimmiten kannattaa. Innostuksen ja ideat kanavoin huovuttamiseen, huovutettujen vaatteiden väreihin ja muotoihin.

 

Minkä elokuvan katsoit viimeksi? Mitä pidit siitä?

Elokuvateatterissa kävin katsomassa viimeksi uuden Tuntemattoman Sotilaan. Oli hieno. Telkkarista katsoin Rajan. Aina yhtä koukuttava. Yle Areenasta katselen sarjoja, joista viimeisin on virolainen Tuulen pieksemä maa. 13 -osainen kertomus Viron itsenäistymisestä. Ihan parhaat leffat ostan omaksi. Luen samoja kirjoja useaan kertaan, samoin katselen elokuvan useampaan kertaan. Valitsen katsottavakseni elokuvia, joiden tarinasta tiedän pitäväni. En ota riskejä enkä kokeile rajojani sen suhteen. Historia, ihmissuhteet, romantiikka, lievä jännitys, kaunis kuvaus ja hienostunut värimaailma ei voi mennä pieleen. Olen katsonut kymmeniä kertoja elokuvan Mouline Rouge. Olen katsonut kaikki versiot elokuvasta Kotiopettajattaren romaani. Yhtään Jane Austin filmatisointia en jätä väliin. Sinulle on postia –hömppäsiirappileffan katson aina, kun se uusitaan. Sofi Oksasen romaanista Puhdistus tehtyä elokuvaa en katsonut teatterissa loppuun, poistuin kesken. Ostin elokuvan myöhemmin dvd:nä. Katsoin pari kertaa. On se kauhee.

   

Mitä kirjaa luet parhaillaan? Mitä pidät siitä?

Louhisaaren kartanomuseon innoittamana aloitin lavakaulusviljelyn ja perustin kalmilaisen esteettisen hyötykasvipuutarhan. Sen vuoksi luen nyt Kai Linnilän Pihalla kasvaa lammaskaali. Olen sivulla 254 ja siinä käsitellään valkosipulin kasvatusta ja käyttöä. Kirjassa on kauniit piirretyt kuvat ja Linnilän tekstiä on sujuva lukea. Sain kirjan lahjaksi. Itselleni ostin viimeksi Perttu Immosen Suomen rahvaan historian. Suosittelen! Löysin omasta kirjahyllystäni Erkki Räikkösen Punainen harju -trilogian. Se sopi oivallisesti vuoden 1918 satavuotismuisteluihin. Leimojen mukaan ensimmäinen osa on ostettu kirjaston poistomyynnistä ja loput löytyi helposti Tori.fi –kauppapaikasta. Tykkään lukemisesta ja pidin näistä kaikista viimeksi lukemistani kirjoista.

   

Mihin kirjaan tai elokuvaan kannattaisi ehdottomasti tutustua? Miksi?

Ken Folletin keskiaikaa kuvaaviin romaaneihin Taivaan pilarit ja Maailma vailla loppua. Sekä niistä tehtyihin elokuviin. Koska kirjat ovat lähes tuhatsivuisia ja elokuvat kestävät kumpikin noin 8 tuntia. Siten saa olla kauan poissa arkitodellisuudestaan ja viettää aikaa uskomattomien seikkailujen pyörteissä.

Kuuntelin äänikirjaa Kotkasta Punkalaitumelle, se oli Venäjän keisarinna Katariina Suuresta kertova tarina. Mukaansa tempaava tarina ja välineenä äänikirja on erityisen käyttökelpoinen. Sivuvaikutuksien suhteen kannattaa olla tarkkana, minulla on kaksi nopeussakkoa.

Sitten on Teemu Keskisarja! Hänen tuotantoaan kannattaa lukea ja esiintymisiään seurata. Mannerheimin elämäkerta Hulttio tekee kansallissankarista kiinnostavamman.

 

Haluatko lähettää terveisiä?

Terveisiä kirjastonkäyttäjille ja kirjojen lukijoille. Äänikirjojen kuuntelijoille ja kirjastojen henkilökunnalle. Olen “vanhanliitonihmisiä” ja asioisin mielelläni palvelutiskillä, mutta koitan vimmatusti silti sopeutua lainausautomaattiin, omatoimiaikaan ja yhteisölliseen hyvinvointikeskukseen. Viikon pikalaina on minulle kuitenkin liian lyhyt aika, jopa Enni Mustosen Taiteilijan vaimolle ja Pikin salasanat on ajat sitten hukkuneet.

  

Kirja-/elokuva-/musiikki- / tai muut suosituksesi yleisölle:

Suosittelen poikkeamaan kirjastossa, jokainen löytää sieltä itselleen kiinnostavaa aineistoa.

 

8.6.2018