A

Jukka Uusi-Kouvo

Valokuva: Kunnon pj Jukka Uusi-Kouvo

KUN TANSSIJALKAA VIPATTAA, ON SÄRKKÄ OIKEA VASTAUS

Yksi Punkalaitumen ihan ehdottomista helmistä on Särkänlava, jolla on tanssittu 30-luvulta lähtien. Tai itse asiassa vanhan lavan päälle on rakennettu hieman alkuaikojen lavaa tilavampi lava. Särkkä avaa ovensa jälleen keskiviikkona 29.5. Tuolloin tanssikansaa viihdyttää Finlanders, Niko Mäenpää ja Tähtikuvio.

-          30-luvun lopussa toiminut tanssilava on yhä olemassa tämän nykyisen lavan alla. Särkkä on vuodesta 1954 ollut Punkalaitumen Kunnon lava, meitä aiemmin se oli Raittiusseura Tuiskun. Kunto on saanut tärkeäksi tuekseen noin 150 vapaaehtoista lavatoiminnasta vastaamaan. Jokaista heistä tarvitaan. Tansseista tuleva tuotto käytetään lähinnä nuorten liikuttamiseen, se onkin meille se pääasiallinen tehtävä. Nuoret (18-vuotiaat ja nuoremmat) ja opiskelijat saavat myös kaksi euroa alennusta tanssilipun hinnasta. Lipun hinta on aina 16 euroa ja meillä voi maksaa Smartum- ja Tyky-seteleillä, kertoi Kunnon pitkäaikainen puheenjohtaja Jukka Uusi-Kouvo.

 

Maineikas Särkkä on kovasti pidetty kesälava. Sinne saapuu väkeä oman paikkakunnan lisäksi myös useilta muilta paikkakunnilta. Harrastajat ovat rankanneet Särkän vuosi toisensa jälkeen maamme suosituimpien lavojen joukkoon. Eikä Särkällä vain tanssita. Siellä on myös iso joukko niitä, jotka tulevat nauttimaan tunnelmasta, huippuartistien musiikista ja tanssista istuskellen ravintolassa. Sieltä onkin lavalle hyvät näkymät.

 

-          Meillä on joka ilta kaksi hyvää orkesteria. Tänäkin kesänä maamme huiput tulevat viihdyttämään tanssin ystäviä Punkalaitumelle. Viime kesä oli erinomaisen onnistunut, parhaina iltoina lavan täytti yli 1 000 tanssijaa. Nälissään ei tarvitse Särkällä olla. Tarjolla on makkaraa, pyttipannua ja lettuja. Alkoholin myyntilupakin meillä on.

 

90-VUOTIAS KUNTO

 

Kesäkuun alussa Punkalaitumen Kunto viettää 90-vuotispäiviään missäs muualla kuin Särkässä. Muistamiset pyydetään ohjaamaan suoraan nuorisotyölle. Kunto on aktiivisesti toimiva yleisseura, jonka lajivalikoimaan kuuluvat ampumahiihto, hiihto, salibandy, suunnistus, urheiluammunta ja yleisurheilu.

 

Vuosien saatossa lajivalikoimaan ovat lisäksi kuuluneet mm. pesäpallo, judo, paini, luistelu, jääkiekko, voimistelu ja painonnosto. Kunnon tunnetuimpia urheilijoita ovat olleet ampumahiihtäjä Heikki Ikola ja yleisurheilija Heikki Leppänen. Hankevetäjänkin yksi suosikkipaikoista lenkkeilyyn ja ulkoiluun on upea Porttikallio. Tämä yhteistyössä Punkalaitumen kunnan kanssa rakennettu Porttikallion aluehiihtokeskus on ollut useiden Kunnon järjestämien ampumahiihdon ja hiihdon SM-kilpailuiden näyttämönä.

 

Tänä kesänä Särkän lavalla harrastetaan myös kovasti suosittua Lavista. Satu Toivonen ohjaa tätä lavatanssijumppaa lavalla tiistaisin klo 19 kesä- ja heinäkuussa. Ensimmäinen kerta on jo tiistaina 4.6.

27.5.2019

Hanna-Mari Kamppikoski


 

IMG_7256

Valokuva: Elokuvafestarin ja Työväentalon tulisielut Jouko Valonen, Irma Rantanen ja Jouko Mäkelä

RETROILEVA ELOKUVAFESTIVAALI KUTSUU PUNKALAITUMELLE

Punkalaitumen Mäenpään Työväentalo järjestää yhteistyössä Huhtamo International Filmifestivaalin kanssa heinäkuussa mahtavan Retrofestarin upeine filmeineen. Kaiken kaikkiaan yhdeksän ihanaa leffaa näytetään kesäisen viikonlopun aikana. Merkitsethän jo kalenteriisi 19.-21.7? Silloin pääsee nimittäin hifistelemään ja fiilistelemään upeassa ja ainutlaatuisessa Työväentalossa. Sanotaan nyt näin, että Muhoksen Mimmillekin juuri sopivassa miljöössä! Mimmi on yksi festivaalilla näytettävistä elokuvista.

-          Filmit ovat 35-millisiä ja kestävät noin 1,5 tuntia. Niitä näytetään kahden tunnin välein, jotta kelaaminen onnistuu. Väliaikamusiikkia soitamme ja perinteisesti hyvin runsas buffettimmekin on avoinna. Nämä herkut taikoo Katja Multanen. Elokuvatoimikuntaan ovat kuuluneet Irma Rantanen, Mikko Elomaa ja Jouko Valonen. Hienosti on yhteistyö sujunut myös Huhtamo IFF:n kanssa, kertoi yksi tulisieluista, Jouko Mäkelä.

Tämä samainen toimikunta on häärinyt viimevuosina ahkerasti Työväentalon hyväksi. Eikä vain Työväentalon hyväksi, vaan myös koko kunnan kulttuuriperinnön hyväksi. Samalla on tähän ihanaan rakennukseen syttynyt uudenlaista elämää ja olemme jo nähneet monenlaisia kulttuuripläjäyksiä. Lisääkin on tulossa.

-          Kunnan kanssa olemme solmineet sopimuksen yli 55-vuotiaille järjestettävästä kulttuurista. Ihan mukavasti tapahtumissamme on väkeä ollut ja Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston tuella pystymme nyt järjestämään myös tämän elokuvafestivaalin. Liikuntarajoitteisille olemme myös saaneet luiskan valmiiksi. Ihan kaikki ovat festareille tervetulleita. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki elokuvat ovat myös lapsille sopivia, iloitsivat toimikunnan jäsenet.

Tällä porukalla on monenlaisia palloja ilmassa, ideoita mielessä. Talkoisiin toivotaan myös uusia ahkeria kuntalaisia. Nyt kaikki ajatukset ja voimat on suunnattu elokuvafestarin toteutukseen, mutta tulevaisuuttakin jo hieman raotetaan.

-          Vuosi 1944 oli oikea kultavuosi Työväentalon elokuvailloissa. Tuolloin ostettiin peräti 34 141 lippua! Nytkin nähtävään Kulkurin valssiin myytiin aikoinaan 6 000 lippua. Jonoa oli silloin koko mäellinen, ihan tielle asti. Ehkä emme festareille ihan noin isoa joukkoa saa, mutta autot kannattaa kuitenkin jättää joko kotiin tai isolle tielle. Huittisista on festarille suunnitteilla bussikuljetuskin. Syyskuussa Työväentalolle tulee ukrainalainen naisten kansanlauluyhtye. Silloin on siis luvassa naislaulantaa ja riittilauluja. Martti Heikkilän ja Turkka Malin ”Suuria ja pieniä tarinoita Suomesta”-konsertin järjestämme syyskuun lopussa ja Vuoden 2019 kansanmusiikkiyhtyeeksi valittu pelimannityttöbändi ENKEL saapuu Punkalaitumelle marraskuussa.

Kysyimme aiemmin hankesivulla, minkä ikäinen elokuvaprojektori Bauer B5 on ja miten monta elokuvaa festivaalin aikana esitetään. Projektori on vuodelta 1938 ja se on ostettu Punkalaitumelle vuonna 1941 helmikuussa. Se kutsutaan siis nyt festivaalin aikana eläkepäiviltään takaisin töihin. Tällä vanhalla koneella näytetään lauantain elokuvat. Projektori ja konehuone ovat alkuperäisessä kuosissaan. Kaikkiaan yhdeksän elokuvaa esitetään festivaalilla.

PUNKALAITUMEN ELOKUVAFESTIVAALIN ELOKUVAT:

Perjantai 19.7.2019

12:00 Oho, sanoi Eemeli

14:00 Muhoksen Mimmi

16:00 Tulitikkuja lainaamassa

 

Lauantai 20.7.

 

15:00 Projektorihuoneeseen vierailumahdollisuus

16:00 Kaunis Veera

18:00 Projektorihuoneeseen vierailumahdollisuus

19:00 Kulkurin Valssi

 

Sunnuntai 21.7.

 

10:00 Pekka ja Pätkä miljonääreinä

12:00 Radio tekee murron

14:00 Rovaniemen markkinoilla

16:00 Juurakon Hulda

 

Lippujen hinnat:

Punkalaitumen passi, yhdenpäivän elokuvat 12 euroa

  • Koko festivaali, kaikki elokuvat 30 euroa
  • Yksi lippu Mäenpäässä eläkeläisille 5 euroa
  • Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi
  • Bussikuljetus festaripaikkojen välillä on ilmainen.

28.6.2019

Hanna-Mari Kamppikoski


 

Jukka Saarinen

 

 

 

MONTA ILOISTA RAUTAA TULESSA

"Onnellinen ihminen luo ja ideoi," sanoin Jukka Saariselle keskusteltuamme hänen lukuisista ideoistaan, joista kaikki liittyivät ymmärrettävästi Punkalaitumeen. Punkalaitumen poikia kun on. Sekä Saarinen että jo kouluaikojen kaverinsa Pekka Virtanen ovat ensimmäisten joukossa olleet Tule kotiin -talkoissakin. Siksi tuntuikin melkoisen mukavalta kuulla, että molemmat kotiseutuihmiset ovat myös silmäilleet paikkakuntamme vapaina olevia koteja. Eihän sitä tiedä, vaikka heistäkin vielä paluumuuttajia kehkeytyy.

-        Tuorein aikaansaannokseni on kaksi Toivo Kärjen sanoittamaa sävellystä; ”En voi enempää” ja ”Tyttökin tahtoa saa”. Sanoitin ne ja Tarmo Riutan sovittamana ne näkevät nyt ensi kertaa päivänvalon cd-levyllä. Tule kotiin –hankkeellekin tein oman laulun. Katsotaan, miten sen kanssa edetään, kertoi Saarinen.

Hankkeelle tehty laulu taitaa olla melkoisen harvinaista. Kenties Tule kotiin on maailman ensimmäinen hanke, jolle on kauniisti sanoitettu kappale. Ihan mahtavaa! Kiitos! Katsotaan tosiaan, mitä paikkakunnan musiikkitaiturit saavat tuosta ainutlaatuisesta laulusta aikaiseksi. Aikamoisen liikuttuneena laulua Jukan laulamana kuuntelin.

SANOJA, SANOJA

Jukka Saarisen elämään ovat aina kuuluneet sanat. Niistä hän onkin rustannut jos jonkinlaista. Takana on monia toimittajavuosia sekä Lauttakylä-lehdessä että Turun Sanomissa. Viimeksi mainitussa hän on yhä kolumnistina. Hän avustaa eläkepäivinään monia muitakin julkaisuja, mm Raision seurakunnan julkaisua, Kurkijokelainen-sanomalehteä ja Turun Punkalaidun-seuran julkaisua. Laulunsanoituksia hän on luonut toistasataa. Niistä on yltänyt jokunen jopa Euroviisuihin ja Tangomarkkinoille.

-        Kirjoja olen kirjoittanut kymmenkunta ja nykyisin minulla on oma ”Sanarakas”-niminen kustantamo. Punkalaidun on tietysti usein mielessäni ja monenlaisia ideoita olen kehitellyt itsekseni ja vanhojen ystävieni kanssa. Muillakin on monenlaista muhimassa, mutta talkootyötä ja kaikkien panosta kuitenkin tarvitaan, kun uusia juttuja toteutetaan. Mm Sulo Uuton elämästä ja upeista valokuvista on kehitteillä useampaakin mielenkiintoista. Oman Kissa Kipitin-kirjani olen ajatellut lahjoittaa ensi syksyn uusille ekaluokkalaisille, toivottavasti hanke on mukana niitä ojentamassa. Punkalaitumelle sopisi erinomaisesti esimerkiksi valokuvapelikortit, maisemakortit ja joulukalenteri. Uusi koulu voitaisiin hyvästellä vaikkapa vanhanaikaisten hippojen kera. Musasta voisivat vastata esimerkiksi The Vintage Group ja Tangopojat. Muitakin vanhoja ja nykyisiä kokoonpanoja Punkalaitumella on. Entisten nuorten tapaamista telttailuineen päivineen on puuhattu jo pitkään Särkkään. Kyllähän tänne sopisi loistavasti myös PUNK-festari. Laitetaan yhdessä toimeksi! Yhdistyksiä ja yksityisiä tarvitaan mukaan, yhdessä saamme vaikka mitä aikaiseksi! 

Punkalaidun inspiroi. Täällä luovuus pääsee valloilleen. Yhdessä eläen, tehden ja kokien yhteisöllisyys vahvistuu ja onnellisuus kasvaa. Lähtiessään Jukka Saarinen antoi kasan kirjojaan arvottavaksi. Tässäpä meille hyvä esimerkki siitä, että lahjojaan tulee käyttää iloksi myös muille.

10.1.2019

Hanna-Mari Kamppikoski


 

Ritva Joronen kirjastovirkailija

PUNKALAITUMEN KIRJASTOSSA PALVELU POIKINEEN

Punkalaitumen kirjastosta on vuosien saatossa kehkeytynyt melkoinen monitoimitalo! Tarjolla on kattava valikoima kirjoja, lehtiä, musiikkia ja tietoa, mutta kirjastoreissulla hoituu nykyisin moni muukin asia.

- Kirjasto antaa lainaksi monenlaisia liikunta- ja apuvälineitä. Meillä on kävelysauvoja, nilkkapainoja, kahvakuula, petankkisetti, askelmittari, lasten hyppykeppi, pilates-hierontarulla. Sähkönkulutusmittarikin meitä löytyy niin ja onhan meillä tuolijumppaakin järjestetty. Hiljaisen työskentelyn tiloja on muutama ja niitä voi varata kuten kannettavaa tietokonettammekin vaikkapa tenttiin lukiessaan. Näyttelytilaamme voi varata noin kuukauden jaksoiksi, kertoo kirjastovirkailija Ritva Joronen.

Lähes 500 neliön kirjastorakennuksessa sijaitsevat vapaa-aikatoimen ja 4H-yhdistyksen toimitilat ja siellä toimii myös Eläkeliiton Digi-Antero, joka auttaa eläkeläisiä pulmissa, jotka liittyvät tietokoneen, puhelimen tai tabletin käyttöön. Myös Asiointipiste sijaitsee kirjastolla. Siellä Elina Koivuniemi auttaa mm Kelan asioissa tai muissa viranomaispulmissa. Arjessa askarruttavien ongelmien kanssa voi siis kipaista kirjastoon. Asiointipiste lomailee 7.7. - 27.7, mutta kirjasto on avoinna koko kesän ajan.

HYLLYMETREITTÄIN TIETOA JA VIIHDETTÄ

-   Punkalaitumen kirjastokortti toimii kaikissa Pirkanmaan kirjastoissa. Kokoelmamme on yhteinen Sastamalan kanssa ja siihen kuuluu 270 000 teosta. Varaukset ovat ilmaisia. Verkossa pystyy lukemaan nekin lehdet, jotka eivät tule paperiversiona kirjastoon. Lasten kuvakirjoihin olemme viime aikoina panostaneet paljon. Lukuhetki vanhempien kanssa kun on tärkeä mm sanavaraston, kielen kehittymisen ja lukemaan oppimisen takia, painottaa Joronen.

Jos kirjaston aukioloajat eivät riitä, voi käyttöönsä hakemuksesta saada myös omatoimiavaimen. Kielistä kiinnostuneille löytyy pieni lukukokoelma arabiaksi, venäjäksi, englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi. Kielikursseja on ranskan, espanjan, italian, norjan ja viron kielillä.

- Punkalaitumelaiset ovat erittäin kotiseuturakkaita. Paikkakunnan historia ja elämäkerrat kiinnostavat kovasti. Erityisesti voi mainita yhden aktiivisen joukon: eläkeläiset käyttävät palveluitamme paljon.

Karl-Ove Knausgård on proosallaan tehnyt punkalaitumelaiseen kirjastovirkailijaan suuren vaikutuksen. Hesari on hänen suosikkilehtensä. Musiikkimakunsa ohjaamana Joronen valitsee radiokanavista yleensä klassisen kanavan ja Yle Ykkösen. Hän kannustaa niitäkin, jotka eivät ole aikoihin kirjaan tarttuneet, tulemaan rohkeasti kirjastoon. Jos itse ei oikein hyllyistä mieluistaan osaa etsiä, on Joronen mielellään auttamassa.

- Kannattaa tulla katsomaan ja kysymään. Ihan taatusti meiltä löytyy jokaiselle jotakin.

Dosentti, neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä sanoi taannoin kirjastokortinkin lisäävän ikää: "Mitä enemmän lukee sitä kauemmin elää." Viime vuonna Punkalaitumella tehtiin 44 460 lainaa. Kirjasto on vireässä kunnassamme todella tärkeä palvelu. Muistattehan käyttää sitä jatkossakin?


IMG_2081

PITKÄ HISTORIA VELVOITTAA VAALIMAAN

Mäenpään Työväentalolla on värikäs ja pitkä historia. Se on toiminut sekä kirkkona että vankilana – ja muuntautunut moneksi muuksikin. Jokaisella punkalaitumelaisella taitaa olla useita muistoja talosta. Talo on rakennettu vuonna 1908 ja peruskorjattu 2016. Nykyisin sitä myös vuokrataan.

- Eläkkeelle jäätyämme on ollut aikaa perehtyä Työväentalon historiaan ja pohtia myös tulevaa. Tässä rakennuksessa on kasapäin muistoja, mutta sillä on paljon annettavaa jatkossakin. Jonkinlaisia nostalgiailtoja on tarkoitus järjestää. 26.6. klo 19 meille tulee esiintymään Kasakkatanssiteatteri Artania. Silloin puffetti aukeaa jo klo 18. Elokuussa on luvassa mm nuorten pop-up-teatteria, Mikko Perkoila on buukattu syyskuun loppupuolelle, luettelevat aviopari Jouko Mäkelä ja Irma Rantanen.

Pariskunta on ottanut Työväentalon sydänkäpysekseen. Aikoinaan torstaitansseissa soitettuja levyjä on järjestetty, historiaa tutkittu ja tilastoitu, mutta ennen kaikkea talosta on pidetty huolta. Siivoaminen ja lämmitys vaativat osansa ajasta nekin.

YHDESSÄ ENEMMÄN

- Syyskuussa järjestämme talkoopäivän ja tietysti toivomme kovasti väkeä paikalle. Lähes 300-neliöinen rakennus kaipaa monenlaista huolenpitoa ja talkoilla saa aina enemmän aikaan kuin yksinään. Ideoita on jo vaikka miten paljon ja mielellään otamme uusia toimijoita mukaan pohtimaan ja pallottelemaan. Jos suinkin joku löytää kotoaan Työväentaloon liittyvää materiaalia, vaikkapa valokuvia tai pöytäkirjoja, otattehan yhteyttä? Niin ikään kaikki muistot ovat tervetulleita!

Mäkelän ja Rantasen kanssa Työväentalolla olivat samanaikaisesti myös Mauri Multanen ja paluumuuttaja Jouko Valonen. Mauri on paiskinut remontin yhteydessä pitkiä päiviä.

- Klapeja olen ollut jo nuorena tekemässä täällä, mutta tanssimaan en ryhtynyt. Sen sijaan elokuvissa kävin usein. Muistan hyvin Väreitä-elokuvan, ensimmäisen suomalaisen alastomuuselokuvan, nauraa Mauri Multanen.

Mauri on vastannut isosta ikkunaurakasta ja metsätöistä. Jouko on aikoinaan Irman tavoin asunut työväentalon naapurissa. Siksi taloon ja ympäristöön liittyy molemmilla paljon muistoja. Irma on lapsena ”työskennellytkin” rakennuksessa. Limsapalkalla lapset nimittäin keräsivät Elsa-talonmiehen ohjeen mukaan nauloja talteen.

- Tärkeässä osassa lapsuuttanihan tämä talo on ollut, paljon on tullut talossa ja pihapiirissä melskattua. Nykyisin toimenkuvani on olla auttavana kätenä ja henkisenä tukena, sanoo Jouko Valonen.

TÄHTÄIMESSA TULEVAISUUS

Nelikolla on hienoja ideoita ja paljon suunnitelmia, aivan upea rakennus vaalittavanaan. Rahoitushakemukset ovat nekin heidän pitkällä asialistallaan. Kulttuurilaitoksena työväentalo on ollut merkittävä. Elokuviin jonot ovat luikerrelleet isolle tielle asti ja näytöksiä on ollut jopa useamman kerran päivässä. Esimerkiksi vuonna 1944 myytyjä elokuvalippuja oli yli 34 000 kappaletta! Vuonna 1973 leffanäytökset päättyivät kokonaan. Projektori on yhä olemassa, mutta kunnostusta vailla. Torstaitanssit olivat erittäin suositut ja iltamissa ilakoitiin – tosin silloin sai tanssia vain 1,5 tuntia.

- Onhan tämä ihan mahtavan inspiroiva ympäristö ollut jo lapsena ja nuorena, mutta ei työväentalon loisto ole silmissäni yhtään himmentynyt vieläkään. Saan jatkaa eläkepäivinänikin rakkaiden asioiden parissa, huokaili Irma Rantanen, joka on elänyt kymmenen ensimmäistä vuottaan ihan Työväentalon naapurissa.

Mielenkiintoisen juttutuokion jälkeen sain kavuta Työväentalon torniin. Voi, miten hienot näkymät sieltä onkaan koko pitäjään! Kysyessäni kummituksista, nyökytteli Irma samanaikaisesti, kun miehensä puisteli päätään.

- Joitakin kummitusjuttuja on korviini kantautunut, kertoi Irma.

Tornista laskeutuessamme huomasin pääkallon. Se on toiminut rekvisiittana näytelmissä ja sopisi yhä Työväentalon hienolle näyttämölle.

Viime vappuna talo oli väkeä täynnä. Tuolloin juhlassa olivat puhujina emeritusprofessori Heikki Paloheimo ja sosiaalipsykologi Tapio Kangasniemi. Toivottavasti tulevaisuudessakin tätä taloa kansoittavat kaikenikäiset ihmiset monissa erilaisissa tilaisuuksissa.

19.6.2018

Hanna-Mari Kamppikoski


 

Tuomo Rantanen Karuselli   Taiteilija Tuomo Rantanen

ITE-TAIDE YLLÄTTÄÄ JA ILAHDUTTAA

Punkalaitumelaisen ITE-taiteilija Tuomo Rantasen taide saa hymyn huulille. Sen ääreen kannattaa ajan kanssa pysähtyä, sillä teokset ovat monimuotoisia ja niissä on usein monta päällekkäistä tarinaa.

- Pyrin luomaan hyväntahtoista, positiivista taidetta. Huumori on aina mukana. Taiteeni ei pelota, mutta miettimään se saa pistää. On näissä kaikissa oma jujunsa.

Rantanen muutti Valkeakoskelta Punkalaitumelle, kun pitkään etsitty maalaistalo lopulta löytyi. Siellä hän nyt tekee taidetta omassa pajassaan. Työasento ei näytä kovin ergonomiselta, mutta polvillaan työskentely on Rantaselle sopivin. Romua muokatessa ITE-taiteilija saa teoksen hahmon sielun syntymään. Joidenkin hänen teostensa inhimillisyys, asennot ja ilmeet hätkähdyttävät. Esimerkiksi "Käärmeissään"-teos kuvasi loistavasti nimensä mukaista tunnetta.

PORTTIKALLION MAASTOON YLLÄTYKSIÄ

- Olen juuri viemässä Porttikallion maastoon teoksiani. Ne ovat siellä Taidesuunnistuksessa sitten nähtävissä elokuuhun saakka. Kaikkea taidettani saa myös koskea. Tällä hetkellä teoksiani on myös Leineperin ruukilla ja Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Urjalan Metsälinnaankin niitä tulee.

Rantanen lupasi itsekin kuljeskella Porttikalliolla silloin tällöin ja juttelee siellä mielellään teoksistaan ihmisten kanssa.

- Myynkin teoksiani ja esittelen Punkalaitumella sijaitsevan kotigalleriani töitä ryhmille ja yksityisille. Soittaa siis saa: 045 604 2915

ITE-taiteen Tuomo Rantanen löysi jo vuonna 1995. Ahkera, luova mies on tehnyt noin 750 teosta. Hämmästyin kovasti hänen taiteensa moninaisuutta. Isojen, auringon paisteessa kimaltelevien töiden lisäksi galleriassa oli pienenpieniä hiirulaisia, ruusuja ja ihmishahmoja.

- Kyllä näiden kanssa aika kuluu. Vaimo tapaa joskus yöllä tulla patistamaan kodin puolelle. Aina lupaan heti, naurahtaa tämä selkeästi oman juttunsa elämässä löytänyt taiteilija.

Lisää valokuvia Rantasen ITE-taiteesta Tule kotiin-hankkeen FB-sivulla.

13.6.2018

Hanna-Mari Kamppikoski