A

Sirpa Sillanpää

PUNKALAITUMELAINEN VÄRITAIVAS SIRPA SILLANPÄÄN HUOPATEHTAALLA

 

Tapaan tehdä väriterapiamatkoja puutarhoille aina keväisin pitkän talven jälkeen. Syksyisin olen kaivannut samanlaista kohdetta, mutta nytpä löysinkin sellaisen Punkalaitumelta! Sipuseiskan eli Sirpa Sillanpään ateljeeseen astuessaan nimittäin unohtaa tyystin harmaan marraskuun. Että maailmassa voikin olla niin paljon värejä!

- Osaan väripaletin. Numerot ovat minulle merkityksettömiä. Kirjaimet ja paljon muutakin muistan värillisinä. Olen 60-luvun lapsi eli elänyt värien keskellä, kertoo tämä 90-luvulta lähtien huovuttamisen saloihin perehtynyt käsityöläinen ja taiteilija, joka on myös tutustunut sekä väripsykologiaan että väriterapiaan. Sipuseiskan luomukset ovat kuin taideteoksia. Jokainen niistä on uniikki, niitä ei ole kuin yksi maailmassa. Sain hypistellä mm juuri valmistunutta upeaa tilaustyötä, joka on lähdössä Utsjoelle.

- Noin 20 viikonloppua vuodessa olen markkinoilla ja messuilla, mutta paljon myyn myös tilaustöinä kanta-asiakkailleni tai uusille tuttavuuksille, jotka ottavat yhteyttä kotisivujeni kautta tai kuultuaan minusta ystäviltään. Huovutus on ollut minun juttuni jo vuosia. Materiaali on mielenkiintoinen, se kun kutistuu työstövaiheessa 30 prosenttia. Vaate kestää käsinpesun, se hylkii likaa ja tykkää tuuletuksesta. Iso osa töistäni on tunikoita tai mekkoja, miehille liivejä, jonkin verran hattuja. Oma lempivärini on oranssi, se kyllä alkaa taittumaan vihreään. Pastelliset lällykkät ja beige-harmaa eivät ole minun juttujani, mutta tietysti teen niillä väreillä, joihin asiakas on mieltynyt. Tarina minulla on joka mekkoon, olen niin kova puhumaan. Toki muistan myös kaikki tunnetilat, joita luodessa on tullut.

KIRJASTO JA MUSEO RAKKAITA

Hämeenlinnassa syntynyt Sirpa on päätynyt Punkalaitumelle aikoinaan rakkauden myötä. Aviomiehensä Kalevi Sillanpää tutustutti hänet myös Yli-Kirran museoalueeseen.

- Museoalue inspiroi minua kovasti ja meiltähän sinne ei ole edes pitkä matka. Siellä viihtyy koko perheemme, lapsetkin pienestä asti. Toinen inspiraation lähteeni on kirjasto. Saan sieltä paljon tietoa ja ideoita töihini. Erityisesti keskiaika on minulle tärkeä, kirjaston lisäksi ahmin siitä tietoa useista eri museoista ja netistä. Töissänikin varmasti näkyy tuo minulle tärkeä aikakausi. Punkalaitumen Pöllössä sijaitsi aikoinaan Sirpan mummola ja jo lapsena hän tapasi tulevan miehensä. Rakkaus kuitenkin roihahti vasta Joutsan juhannusjuhlilla ja pariskunta päätyi lopulta Punkalaitumelle vuonna 1990. Kymmenisen vuotta ateljee ja myymälä ovat toimineet Sillanpään omakotitalon alakerrassa. Kolme aikuista lasta; Miina, Otto ja Osmo ovat maailmalla ja äiti on huomannut, että kaikilla heillä on visuaalista silmää. Perheellä on myös yhteisiä hassutteluprojekteja, joista on syntynyt värikkäitä tilateoksia, kuten kuvassa näkyvä seiväsaita. Tämä monen tarinan aita syntyi Suomen täyttäessä sata vuotta. Projektia perhe kutsuu Tillsammans-nimellä. Luovalle ihmiselle koko maailma on aarreaitta, pullollaan innoituksen lähteitä. Tämä huovutuksen mestari on reissuillaan päätynyt myös tekstiilikierrätyspaikkoihin. Sieltä on löytynyt mm vohvelikangasta ja vanhoja verhokankaita. Retrokankaisen mekon kun pukee päälleen, kantaa yllään ihanaa luomusta, mutta myös lukuisia rakkaita muistoja mummolastaan.

- Tällä hetkellä minulla on valmiina 80 huovutettua vaatetta ja yli 40 kierrätysmateriaaleista tehtyä asua. Muutamia punaisia keinonahkaisia vaatteita ja korujakin löytyy, mutta tykkään eniten juuri isompien tuotteiden valmistamisesta. Tilaustöissä teen sekä asiakkaan antaman mallin mukaan että itse keksien. Linnassa ei ole vielä töitäni näkynyt, mutta Hämeenlinnassa on! Monet esiintyjät, lausujat, luennoitsijat ovat ostaneet töitäni. Olen tehnyt mekkojen ja tunikoiden lisäksi takkeja, viittoja, hartiavaatteita. Kaikenlaista päällepantavaa ja aina yhdenkoon vaatteita. Minut tavoittaa kotisivujeni kautta tai sitten erilaisissa tapahtumissa, mielelläni esittelen tuotteita myös täällä kotona paikan päällä, kunhan sovimme ajan.

OMAKSI JA MUIDEN ILOKSI

Sirpa Sillanpäällä on ollut pitkä tie omaan ateljeehen. Hän toimi monissa erilaisissa työtehtävissä, kouluttautui ja kypsytteli ideaansa, etsi sitä kuuluisaa omaa ja oikeaa tietään. Nykyisin hän saa tehdä mieluista työtä toistenkin iloksi.

- Jos jotain tekisin toisin niin hyppäisin omaan aiemmin. Kannustankin nuoria uskomaan omaan asiaansa. Pitää ottaa riski ja panostaa kaikkensa intohimoonsa - antaa sen viedä. Opiskelin  vaatetusalan artenomiksi ja hankin huovutuksen erikoistumisopinnot. Värit ovat antaneet minulle paljon, oikeastaan ihan kaikessa ne ovat läsnä. Mihin tahansa päättää ryhtyä, tarvitaan aimoannos intohimoa, itsetutkiskelua, rohkeutta, koulutusta, harrastaneisuutta, toistoa, toistoa ja toistoa. Lepokin on tärkeää kaikille - ja erityisesti luovuuden syntyyn sitä tarvitaan.

 http://www.sipuseiska.fi/