A
RSS
26. syyskuuta 2019 8.00

Kunnanjohtajan katsaus

Kunnanjohtajan katsaus

Talouslukujen pohjalta on 31.8.2019 pääteltävissä se, että tilikauden 2019 alijäämä ei muodostune niin syväksi, mikä talousarviossa ennakoitu -1,2 milj.euroa olisi. Päässemme ehkä puolta pienempään alijäämään.

Tiedossa on, että suuret muuttujat erikoissairaanhoito ja Sotesi pysyvät budjetoiduissa varauksissa. Yllätysmomentteja toki loppuvuoteen liittyy mm. se miten verotulot toteutuvat ja kirjautuvat vuodelle 2019.

Punkalaitumella on vuonna 2019 panostettu viestintään ja näkyvyyteen. Näkyvyyttä olemme saaneet Tule kotiin-hankkeen ja Arkkipookin myötä, Suomen nuorimman hallituksen puheenjohtajan myötä, kunnanjohtajan noita-harrastuksen myötä ja positiivisen yrittäjäyhteistyön ja järjestökumppanuuden myötä. Olemme onnistuneet ylittämään valtakunnallisen uutiskynnyksen useammankin kerran. Kunnanhallitus hyväksyi uuden osallisuus- ja viestintäohjeen 2.9.2019. Toimintatapamuutoksen jalkauttaminen kohti avoimempaa ja osallistavampaa toimintaa on hyvässä vauhdissa.

Henkilöstölle suunnatulla työhyvinvointikyselyllä on saatu eväitä kehittää esimiestyötä ja organisaatiokulttuuria. Positiivista oli se tieto, että suurin osa Punkalaitumen kunnan henkilökunnasta voi hyvin.  

Hyvästä kuntamaineesta kertovat kunnan onnistuneet rekrytoinnit. Päteviä hakijoita on löytynyt mm. koulukuraattorin, erityislastentarhanopettajan, rakennusmestarin ja teknisen johtajan tehtäviin. Laitosmiehen ja kiinteistönhoitajien rekrytoinneissa on onnistuttu. Ainoastaan työpäällikön tehtävään ei soveltuvaa hakijaa ole löytynyt.

Harmitusten osastolle kuuluvat sopimusyhteistyön ontuminen henkilöstöresurssien puutteen vuoksi rakennusvalvonta- ja kaavoitusasioissa sekä elinkeinoasioissa. Näihinkin asioihin on toki muutosta tulossa.

Punkalaitumella on menossa lähihistorian suurimmat investoinnit. Yhteiskoulu-lukion uudisrakennuksen vii­väs­ty­mi­sen vuoksi koulu ei syksyllä päässytkään uusiin tiloihin. Uudisrakennuksen taloudelliseen loppulaskentaan ja käyttöönottovaiheeseen ei olla vieläkään 13.9.2019 päästy. Tärkeintä kuitenkin on se, että rakennuksesta tulee hyvä.

Uusi päiväkoti on edennyt suunnitellusti ja valmistunee vuoden vaihteen tienoilla. Taloudellinen vaikutus näillä kahdella hankkeella on valtava. Poistojen määrä käyttötaloudessa ja lainamäärä taseessa kasvavat voimakkaasti. Tarve toimia taloudellisesti ja kasvattaa käyttötalouden vuosikatetta on edelleen pakottava.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ulkoiset puitteet alkavat olla kunnossa. Kokonaisuus ei kuitenkaan toimi, jos ei panosteta myös sisältöön. Koulukuraattorin palkkaamisen myötä Punkalaidun nousi Pirkanmaan parhaimmistoon yhden kuraattorin vastuulla olevien oppilaiden määrässä. Näyttää siltä, että oikealla tiellä ollaan.

Punkalaitumella 13.9.2019 Tuija Ojala


22. elokuuta 2019 12.45

Retroheimolaiset, osa 1—infinity

Retroheimolaiset, osa 1—infinity

Tämänkin kesän juhlat ja tilaisuudet on piakkoin juhlittu. Monenmoista kivaa on nähty ja koettu. Oripäässäkin käytiin levittämässä Punkalaidunta isolle kulmatontille muun maailman ihmeteltäväksi. Kyllä meitä sitten ihmeteltiinkin, ihan lehdistöä myöten. Pitäjällä oli maatalousnäyttely, elokuvafestari ja toritapahtumia alvariinsa. Juhlittiin 380-vuotista kirkkopitäjää, urheiluseuraa, Marttoja, Sakkolan väkeä ja Karjalaisen kansan messukin pidettiin. Sitten oli kirppislenkkejä, ne vasta mukavia tapahtumia olikin. Päästiin toisten nurkkiin, ihan luvan kanssa, kyyläämään.

Monessa eri tilaisuudessa pohdittiin, kerran ihan tohtorinkin johdolla, että mistä me oikein ollaan kotoisin. Ihmisen juuret ovat omituinen asia. Jollakin juuret voivat olla hyvinkin suorat ja syvällä mullassa. Toinen saattaa taas olla juuriltaan väkisin reväisty ja juuret ovat sykkyrässä ja sekaisin kuin Jukolan veljesten tukka. Eläminen syntysijoillaan taitaa sekin olla katoavaa kansanperinnettä ja jo muutamien vuosikymmenten päästä harvinaistakin.

Punkalaidun ja Loimaa kuuluvat juurevien kuntien joukkoon, yli 55 prosenttia asukkaista on syntynyt kotikunnassaan ja asuu siellä. Juurevuudesta johtuen lähialueemme murteet ja kielen nuotti elää edelleen vahvana. Kun käyt täälläpäin kylässä, huomaat itsekin laulelevasi tietyllä nuotilla vielä vierailun jälkeenkin. Punkalaitumella murteen konsonantin kahdentuminen esimerkiksi sanassa hyvvää ja kovvaa on tyypillinen piirre. Myös vokaalin korvaaminen konsonantilla on mahdollista esim. Punkalaitumella lausutaan nimi Teuvo levveesti kahdella v-kirjaimella Tevvo. Loimaan puolella ääntämys on keveämpi kun mukaan lisätään sulavasti u-kirjainkin eli Teuvvo. Kysyinkin joskus pöytäkirjaa Loimaalla pitäessäni puheenjohtaja-Teuvolta, että kirjoitanko nimesi kahdella vai kolmella v-kirjaimella. Hän ei vastannut, katsoi kylläkin ”hitaasti”.

Punkalaitumen kielestä puuttuvat myös lähes kokonaan kirjaimet D, G ja F eli Ree, Kee ja Ähävä. Vanha sanaparsihan sanoo, että ”Ei Punkalaitumen kiälesä Ähävää o, muuta ko sanassa pesufati”. Eikä näitä ulkomaan kirjaimia sitten Punkalaitumelainen korvakaan erota. Aikanaan kauppaopistossa kielistudiossa istuttiin aina viimeisinä minä ja se toinen Punkalaitumelainen. Oltiin jääty kiinni ääntämyksellisistä näkemyksistä ja pois ei päästy ennen kuin Ree, Kee ja Ähävä oli paikallaan.

Karttasiirtymä Punkalaitumelta Loimaalle on pikkuruinen, mutta myös ajanymmärryksessä on yksi melkoinen eroavaisuus. Kun Loimaalla olet kymmenen minuuttia ennen tilaisuuden alkua paikalla, et näe ketään muita. Just kun olet kaivellut kutsut ja selvitellyt missä sinun olisi pitänytkään olla, muut saapuvat paikalle ja kello on minuuttia vaille. Punkalaitumella kun tulet tilaisuuteen kymmentä vaille, kaikki istuvat jo penkeissään ja ajattelevat ”Hui kauheeta! Se on taas myöhäsä, mitäs tästäkin taas tullee.” Kummassakkaan heimossa ei kuitenkaan ikinä kukkaan myöhästy, paitsi ilkeyttään tai vahinkosa.

Ymmärrettävyyden lisäämiseksi kirjoitelma on laadittu ainakin pääosin kirjakielellä.

Tuija Ojala, Punkalaitumen kunnanjohtaja


20. kesäkuuta 2019 11.30

Juhannustervehdyksenä kuntalaisille tarina neljästä noidasta

Erään muistiinmerkityn kertomuksen mukaan vuonna 1632 poltettiin Tyrvään noitakäräjillä vanha rouva nimeltä Maria Ericsdotter Kynders (tai Kinni, Kinnilä, Kente). Maria oli syntynyt vuonna 1570 Kuurinmaalla. Aikansa mittakaavan mukaan hän oli sivistynyt ihminen. Hän osasi kirjoittaa ja lukea sekä ymmärsi useita kieliä. Hänen vauraassa kodissaan Tyrvään Liitsolassa oli useita kirjoja, jopa ranskankielisiä. Todennäköisesti Maria oli uskonnoltaan katolinen.

Maria keräsi kasveja ja valmisti niistä lääkkeitä. Hän paransi uutteillaan sekä karjaa että ihmisiä. Lääkkeitä voimallisempana keinona pidettiin siihen aikaan rukousta. Vieraskielinen rukous kuulosti kansan korvissa manaukselta tai loitsulta.

Marian tytär Valpuri Kyni tai Wallburg Mariansdotter Kynders, oli yksi suomen tunnetuimmista noidista. Valpuri syntyi Kuurinmaalla 1600 luvun alussa. Äitinsä tavoin Valpuri tunsi lääkekasveja ja valmisti niistä lääkkeitä ihmisten ja eläinten vaivojen hoitoon. Kansa piti häntä parantajana ja tietäjänä. Sanavalmis Valpuri tehosti lääkintää vironkielisillä loitsuilla palkkiotaan ja uskottavuuttaan korottaakseen. Toimillaan hän suututti paikallisen papiston lisäksi, myös oman velipuolensa.

Valpuri oli noitakäräjillä kolmesti, toisella käräjäkierroksella vuonna 1649 Valpuria rangaistiin julmasti, raipoilla ja molempien korvien irti leikkaamisella. Vasta vuonna 1663, kolmannelle käräjäkierroksella, Valpuri Kyni tuomittiin noituudesta kuolemaan ja hänet mestattiin ja poltettiin Hämeenlinnassa vuonna 1665.

Korvien irtileikkaaminen vuonna 1649 oli niin kova rangaistus, että siitä ei olisi voinut selvitä hengissä ilman apua. Valpuria auttoi toinen tunnettu Punkalaitumelainen parantaja Markku Kouvo. Valpurin arvellaan majailleen kolmisen vuotta metsäpiilossa Markun luona. Majoituksensa hän maksoi opettamalla lääkitsemistaitoja.

Markku oli kopea ukko, sahanomistaja ja hyvin tunnettu Huittisten käräjäsalissa. Hän riitautui helposti naapureidensa kanssa maan omistuksista, rajariidoista, häirinnästä ja muusta sellaisesta. Naapuririitojen vuoksi hän vaihtoi tilansakin Huittisten pitäjän Kouvonojalta Talalan Rasiin.

Markku oli ammattimainen noita, hän myi palveluksiaan rahasta. Hän ei piilotellut taitojaan. Hän oli karjan ja ihmisten parantaja. Ilmeisesti suolan käyttö lääkinnässä oli hänen uusia taitojaan. Ja suolan käyttö se vasta noituutta olikin. Useiden noituustuomioiden myötä Markunkin sosioekonominen asema heikkeni ja hänestäkin tuli kiertelijä.

Markun rinnalla työskenteli Markun toinen vaimo (vihitty 1658) Margetha Jöransdotter Harittu eli Maisa Kouvo. Käräjätodistuksen mukaan Maisa osasi lähettää ihmisille tyriä sekä noitua karjan ja pilata oluenpanon. Huittisten talvikäräjillä 1665 Maisa ja Markku tuomittiin noitina kuolemaan. Kuolemantuomioita ei kuitenkaan koskaan toteutettu.

Vuonna 1674 Markku Kouvo tuomittiin karkotettavaksi läänistä kuolemantuomion uhalla, tämä on viimeinen pöytäkirjamerkintä Markusta. Tämän jälkeen hänestä ei ole muistiinmerkittyä tietoa ja myös tiedot Maisasta ovat loppuneet. Lähtikö pariskunta maanpakoon vai kuolivatko he kulkutautiin, sitä ei kukaan tietäne.

Näillä neljällä noidalla oli yhteys toisiinsa. Äiti ja tytär, sairas ja auttaja, opettaja ja oppilas, mies ja vaimo. He olivat aikansa vaikuttajia, parantajia ja taikauskoisen kansan mielestä uhkaavia ja papiston mielestä kapinoitsijoita. He olivat olosuhteiden uhreja. Toisenlaisessa ilmapiirissä Mariasta, Valpurista, Markusta ja Maisasta olisi kehittynyt arvostettuja parantajia.


Punkalaitumella 14.6.2019 Tuija Ojala, kunnanjohtaja
(ps. kuntarajoja on kautta aikojen muuteltu, Liitsola oli vuoteen 1639 asti Tyrväätä)


31. toukokuuta 2019 8.00

Työharjoittelussa Punkalaitumella

”Meinasin lähteä Keniaan, mutta tulinkin Punkalaitumelle”

Olen sosionomiopiskelija Noora Mäkiranta ja olen ollut työharjoittelussa Punkalaitumen kunnassa kahdeksan viikkoa. Tulen itse Etelä-Pohjanmaalta Alavudelta, 60 järven kaupungista ja Tuurin kyläkaupan kupeesta. Suunnittelin lähteväni Keniaan tähän työharjoittelun, mutta päädyinkin jäämään Suomeen ja tulla Punkalaitumelle. Lähdin tutustumaan Punkalaitumen kuntaan avoimin ja uteliain silmin. Ennen harjoittelun alkua en ollut käynyt Punkalaitumella koskaan aikaisemmin, enkä tiennyt Punkalaitumen kunnasta oikeastaan mitään.  

Kokemuksia kunnasta

Ensimmäisenä kiinnitin huomiota peltojen leveyteen ja virtavan joen pituuteen. Punkalaidun näyttäytyi ulkoa päin pienenä maalaisena kuntana kauniin luonnon ympäröimänä, mutta miltä Punkalaidun näytti lähempää katsottuna?

Harjoittelun aikana pääsin tutustumaan laajasti kunnan toimintaan ja vastaanotto oli positiivinen. Erityisesti huomioni kiinnittyi seuraaviin asioihin. Punkalaitumen kunnassa kukoistaa hieno peruskorjattu yleisurheilukenttä ja jalkapallokenttä Vartiolassa tarjoten liikkujille ja urheilijoille loistavat puitteet monipuoliseen harjoitteluun. Liikuntahallista löytyy yllättävän monipuolista toimintaa kaiken ikäisille. Lisäksi kunnasta löytyy ulkoliikuntapaikkoja ja uimahalli. Kunta voi vaikuttaa pieneltä, mutta tarjonta on suurta. Liikuntapalveluiden käyttäjiä vaikuttaisi olevan mukavasti, mutta toivon silti käyttäjien määrän lisääntyvän entisestään. Jotta ihan jokaiselle löytyisi oma tapa liikkua, on kuntalaisten oltava aktiivisia osallistumaan myös toiminnan suunnitteluun.

Aivan kivenheiton päässä liikuntahallista siintää valmisteilla oleva hirsirakenteinen yhteiskoulu- ja lukio. Kuntaan rakennetaan juuri myös uutta päiväkotia. Nämä investoinnit kertovat Punkalaitumen kunnan halusta olla elinvoimainen, itsenäinen ja kehittyvä kunta. Kunnassa uskalletaan olla rohkeita ja panostaa tärkeisiin asioihin. Turvallisuus ja terveellisyys ovat tämän päivän arvoja ja uskoisin uuden koulun sekä päiväkodin lisäävän kunnan vetovoimaisuutta.

Punkalaitumesta huokui yrittäjähenkisyys sekä yhdistystoimijoiden aktiivisuus. ”Tehdään yhdessä kuntaa” kuvastaisi näiden toimijoiden yhteistyön rikkautta. Pienen kunnan valttikorttina on yhteistyö yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Punkalaidun on yhteisöllinen kunta ja tulevaisuuden kannalta tärkeää on saada lapset ja nuoret innostumaan laitumelaisuudesta. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat luottamus, osallisuus, motivaatio, sitoutuminen ja läheisyys. Hieno osoitus kunnalta nuoria kohtaan on tarjota kesätyöllistämistukea yrityksille, järjestöille ja yhdistyksille alle 25-vuotiaan kesätyöntekijän palkkaamista varten.

Tutustuin myös Punkalaitumen nuorisovaltuuston toimintaan ja siellä porskutetaan hyvällä asenteella. Nuorisovaltuustossahalutaan vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi nuorisovaltuustolta lähti idea yhteiskuntasimulaattori-peli hankinnasta. Asiat etenivät nopeasti, kun paikallinen yhdistys lahjotti nuorisovaltuustolle varat simulaattorin hankintaan. Viimeisimpänä näin tummansinisiä nuva-huppareita edustamassa suuressa mopotapahtumassa Monakon FK-radalla. Omalla toiminnallaan he näyttävät esimerkkiä muille nuorille ja tuovat nuorten ajatuksia mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.

Pakkasin laukkuuni harjoittelumatkan varrelta hienoja kohtaamisia, pienen kunnan positiivisuutta, tulevaisuuden kuvia, yhteistyön voimaa ja kiitollisuutta. Täytyy seuraavan kerran tulla isomman rinkan kanssa. Nyt nautitaan kesästä ja päivitetään sosiaalista mediaa!

Opiskelija Noora Mäkiranta 


16. toukokuuta 2019 8.00

Keskuskoulun kuulumisia

Keskuskoululla lukuvuosi tätä kirjoittaessani on juuri kääntymässä viimeisen kuukauden puolelle. Nyt kerätään vielä ne viimeiset voimat, jotta jaksetaan keskittyä oppimiseen, opettamiseen ja ohjaamiseen. Lukuvuoden loppua värittävät aina erilaiset retket, joista tänäkin vuonna pääsevät nauttiman kaikki koulun oppilaat. Siitä täytyy antaa valtaisa kiitos kotijoukoille ja erityisesti koulun vanhempaintoimikunnalle, jotka ovat olleen tärkeinä tekijöinä retkivarojen keräämisessä. Kodin ja koulun yhteistyö saumaton on välttämätön asia myös lasten ja nuorten terveellisen ja turvallisen kasvun edistäjänä. Siksi me tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja kommunikointia kodin ja koulun välille.

Koulumme lukuvuoden teemaksi valikoitui tänä vuonna hyveet. Luokat ovat kukin omalla tahollaan käsitelleet hyveitä innokkuus, sinnikkyys, välittäminen, luottamus, rehellisyys, vastuullisuus, kunnioitus ja rohkeus ja ovatpa ne jatkuvasti näkyvillä myös koulumme rappusissa. Näitä hyveitä on painotettu myös arkipäivässä ja teeman ympärille rakennettiin vieläpä teemapäivä, jossa aiheisiin paneuduttiin yhdessä. 

Keskuskoulun toimintaan on myös tänä lukuvuonna vaikuttanut viereisen tontin rakennusprojekti. Yhteiskoulun ja lukion opetustilojen lisäksi sinne tulevat myös esimerkiksi Keskuskoulun musiikin opetustilat ja ruokala, eli myös pienimmät oppilaat pääsevät maistelemaan uuden koulun tunnelmaa sen valmistuttua. Kovasti täällä alakoulunkin puolella jo odotellaan, milloin naapuriimme saadaan opiskelijat, ohjaajat, siistijät ja opettajat omaa työtään tekemään. Emmekä pistä pahaksemme sitäkään, että koulun valmistuttua saamme nykyisen Yhteiskoulun kotitalousluokkatilan omaan käyttöömme. Sinne voisi vaikka sijoittaa sen kaivatun kieliluokan nyt kun kielenopetuksen varhentaminen tuo lisää luokkia kielenopiskelun pariin.

Pienen kunnan pienen koululaitoksen hyvänä puolena voidaan pitää sen joustavuutta erilaisissa asioissa. Punkalaitumella tämä on näkynyt muun muassa siten, että erilaisten oppijoiden erilaiset tarpeet on ollut mahdollista ottaa varsin hyvin huomioon. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Keskuskoulun ja Pohjoisseudun koulun välillä on ollut mahdollista tehdä varsin joustavasti oppilasliikkuvuuksia. Toisinaan on Keskuskoululta siirrytty Pohjoisseudun koululle ja toisinaan liikkuvuutta on ollut toiseen suuntaan. Tämä kaikki on tapahtunut annettujen resurssien sen mahdollistaessa. Meillä on ollut mahdollista myös henkilökohtaisten ohjaajien käyttämiseen kunnan omilla sekä ELY-keskukselta tulleilla resursseilla.  

Kunnan talouden tasapainottamisohjelma toi mukanaan muutoksia alakoulujen aamupäivätoimintaan. Ensi lukuvuonna sitä järjestetään vain Keskuskoulun yhteydessä, jonne myös Pohjoisseudun aamutoimintaa tarvitsevat oppilaat saapuvat. Myös luokkamuotoinen erityisopetus siirtyy tulevana lukuvuonna kokonaisuudessaan Keskuskoululle. Sen sijaan esikoulun jatkuminen molemmilla alakouluilla oli helpotus myös Keskuskoululle. Nykyisen kokoisilla ryhmillä Keskuskoulun olisi käytännössä ollut hyvin vaikea mahduttaa kaikkia eskareita tiloihinsa.

Tarkan euron ajat tuovat varmasti jatkossakin muutoksia koulujen toimintoihin, käytänteisiin ja palveluihin. Mitä ne tulevat olemaan, se jää nähtäväksi.

Ville Ahvenus
Keskuskoulun johtaja


9. toukokuuta 2019 8.00

Vaalipuheet ja vappupuheet on pidetty – Sote-uudistus jatkuu

Elämme juuri nyt hallitustunnustelujen aikaa. Sote-uudistuksen valmistelu on lykkääntynyt ja asiaan vihkiytyneet valmistelijat ovat vetäytyneet toisiin tehtäviin.  Sote-uudistusta, työnimellä Paras-hanke, valmisteli Vanhasen-Kiviniemen hallitus 2006-2011.  Uudistusta, joka päätyi melkein toteutuneeseen maakuntamalliin, vetivät Kataisen ja Stubbin hallitukset 2011-2015 ja viimeistelyvaihe jäi Sipilän hallitukselle 2015-2019.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet vähintään kahdentoista vuoden ajan politiikan temmellyskenttänä.  Vastuuton valtakunnan politiikka on johtanut tilanteeseen, jossa nyt ollaan. Kuntien taloudelliset voimavarat ovat lopussa ja sote-uudistuksen loppua ei näy. Ei näy oikeastaan onnistuneelle uudistukselle alkuakaan.  Poliittinen riski on todellakin realisoitunut ja käynyt veronmaksajille kalliiksi.

Pienet kunnat ovat koko valmistelun ajan olleet liipasimella. Aluksi liitettiin kuntia yhteen ja etsittiin ns. vahvempia hartioita palvelutuotantoon. Seuraavaksi, värikkäiden vaiheiden jälkeen, alettiin kyhätä maakuntamallia.  Kaikissa vaihtoehdoissa olisi päädytty lopputulokseen, jossa sekä päätäntävalta että lähipalvelut karkaisivat suurempiin keskuksiin.  Punkalaitumen kaltaisten pienten kuntien osalta sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi, ikään kuin välivaiheena, suurempiin yksiköihin. Palvelujen järjestämisvastuukunnaksi Punkalaitumen osalta tuli Sastamala.

Valtakunnallisessa sote-muutoksessa isot hoiva-alan yritykset kiirehtivät apuun ja valtasivat markkinoita sillä verukkeella, että pelastavat kuntien lähipalvelut.  Kunnat yksityistivät palvelujaan ja kiinteistöjään yksityiselle sektorille taatakseen paikallispalvelut ja turvatakseen paikalliset työpaikat.  Kiire oli, koska rajoittamislain voimaantulokin uhkasi ja lisäsi painetta ulkoistaa.

Sote-palvelujen yksityistäminen on edelleen vauhdissa, tätä muutosta ei voi enää pysäyttää, vaikka se rajoittamislaki on voimassa. Yksityisten terveysyhtiöiden tulevaisuus näyttää hyvältä, julkinen sektori on rikki, poliittinen kenttä sekava ja yrittäjien tulevaisuudessa siintää sijoittajan palkinto. Luottamus isoihin hoiva-alan yrityksiin on heikentynyt, jos muistatte, niin julkiset palvelut olivat samassa tilassa muutamia vuosia sitten. Luottamus pienten perheyritysten pärjäämiseen alalla alkaa vahvistua. Kotihoidon piirissä on paljon ihmisiä, joiden oikea osoite on välimuotoinen hoito- tai hoivakoti. Asiakkaan kunto ei edellytä tehostettua palveluasumista, mutta kotonakaan ei yksin pärjää. Välimuotoisista hoivapaikoista on pula.

Punkalaitumella Pakarin asumispalvelujen valvontatilanne on jatkunut jo pitkään ja jatkuu siihen saakka, kunnes toisin ilmoitetaan. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Saimikodin palvelutuotanto on irtisanottu ja kesän aikana Saimikoti tyhjenee. Saimikodin tilat sopivat parhaiten   kymmenen asiakaspaikan hoito- tai hoivakodiksi. Olisi hyvä, jos uusi mahdollinen yrittäjä täyttäisi ”Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen palvelusetelisääntökirjan” ehdot.

Palvelusetelimaailmassa on selvää näyttöä siitä, että asukkaat valitsevat mielellään pieniä tuottajia hoivakodeiksi. Asiakkaiden suhteen Suomi on varmasti omavarainen. Suomen suurin ikääntymisaalto on vasta tulossa. Nyt yli 75-vuotiaita on 530.000 ja vuonna 2030 yli 75-vuotiaita tulee olemaan n. 800.000.

Sote-uudistuksen lainsäädäntöpaketti ei ehtinyt valmiiksi, mutta työsarka on edelleen olemassa. Keinot sille, miten voidaan hillitä kustannusten nousua ja samalla taata laadukkaan palvelut asukkaiden saataville ovat edelleen löytymättä. Sote-uudistuksen on siis jatkuttava ja se jatkuu.

6.5.2019 Tuija Ojala, kunnanjohtaja


3. toukokuuta 2019 8.00

Pohjoisseudun koulunmäeltä

Kouluissa lukuvuosi alkaa olla lopuillaan. Tässä vaiheessa kevättä katsotaan taaksepäin ja mietitään, missä asioissa on onnistuttu, mitä kaikkea on opittu ja mitä ehkä on syytä tehdä tulevaisuudessa toisin. Oppilaat ovat aika kovilla viimeisten viikkojen koeruuhkien kanssa, opettajat puolestaan arvioivat kokeita ja lukuvuoden työskentelyä ja miettivät todistusarvosanoja.

Koulun alkaessa viime elokuussa tälle lukuvuodelle valittiin muutama teema tai painotusalue. Pohjoisseudun koulussa yksi näistä teemoista on ollut kestävä kehitys. Yhteistyökumppaneiden avulla saimme koululle talouskompostorin, jota on opeteltu täyttämään ja käyttämään oikein. Kierrätystä on muutenkin käsitelty usein. Toiseksi, hyviä tapoja ja toisen huomioonottamista on opeteltu, kuten joka vuosi. Ja kolmas tärkeä asia on ollut lasten innostaminen lukemiseen. Sitä on suuresti edesauttanut koulumme yläkertaan tehty uusi kirjasto, johon saimme rahoituksen Lukuklaani-kilpailuun osallistumalla edellisenä lukuvuonna. Oppilaat ovat käyttäneet kirjastoa ahkerasti paitsi pulpettikirjojen lainaamiseen myös rauhallisena lukusoppena ja ryhmätöiden tekopaikkana. Onpa siellä välillä joku koulupäivän aikana sairastunut käynyt lepäilemässäkin tai kiukunpuuskainen oppilas rauhoittumassa ja vetämässä henkeä.

Mennyt talvi oli hieno: päästiin luistelemaan, välitunnit laskettiin liukurilla mäkeä, tehtiin lumi- ja jäätaidetta ja koulun takana olevilla pelloilla hiihdettiin. Vaikka ilmastonmuutos huolestuttaa ja siitä puhuvat ihan pienetkin oppilaat, ainakin vielä saadaan nauttia neljästä vuodenajasta. Täällä metsän kupeessa ja komeiden peltomaisemien keskellä luonnonilmiöitä ja vuodenaikojen vaihtelua on hienoa seurata.

Yhteistyö koulun ja kotien välillä on toiminut hyvin ja siitä olemme kiitollisia. Joulumyyjäiset ja monta muutakin tempausta on saatu toteutettua yhteistyöllä, ja loppukeväällä tempauksia on vielä tulossa lisää. Punkalaitumen seurakunnan kanssa yhteistyö on jatkunut hyvässä hengessä kuten aikaisemminkin.  Myös oppilaskunta on ollut idearikas ja innostunut ja järjestänyt välillä vaihtelua koulupäiviin.

Näin keväällä katsotaan paitsi taaksepäin, myös tulevaan. Vuosi sitten koulussamme oli huoli esikoulun jatkumisesta. Nyt iloitsemme siitä, että esikoulu Pohjoisseudulla tulee jatkumaan. Säästötoimenpiteitä piti kuitenkin tehdä, ja niinpä ensi lukuvuonna meillä ei ole enää aamutoimintaa eikä pienryhmää ja avustajia on yksi vähemmän kuin tänä lukuvuonna.

Ensi syksynä uutena asiana aloitetaan varhennettu kieltenopetus 1.-2.-luokkalaisille. Pohjoisseudun koulussa alkuopetuksen oppilaat opiskelevat englantia yhden oppitunnin viikossa.  Nämä tunnit koostuvat enimmäkseen lauluista, loruista, leikeistä ja muusta toiminnasta. Olemme täällä koulussa huomanneet, että ekaluokkalaisetkin osaavat jo yllättävän paljon englantia opittuaan sitä peleistä, TV:stä ja musiikista. Pian nähdään, miten paljon he saavat hyötyä varhennetusta kielenopetuksesta.

Lukuvuosi alkaa siis olla lopuillaan. Välitunneilla jo hypitään narua, pelataan jalkapalloa ja sählyä, leikitään vanhaa tuttua ”kymmenen tikkua laudalla” -leikkiä, keinutaan ja kiipeillään. Luokkaretkibussit on tilattu ja retkikohteet varattu. Osalla oppilaista ja vanhemmista on vielä menossa kevääseen kuuluvia vanhempainpalavereja. Kuudesluokkalaisten ajatukset alkavat olla jo yläkouluasioissa, opinto-ohjaaja on käynyt heitä tapaamassa ja yläkouluun tutustuminen on juuri nyt ajankohtaista. Myös tulevat esikoululaiset saapuvat pian tutustumaan Pohjoisseudun kouluun, ja samalla nykyiset eskarilaiset harjoittelevat yhden päivän ajan ekaluokkalaisena olemista. Ja kevätjuhlaakin on jo alettu miettiä ja valmistella. Kohta harjoitellaan taas Suvivirttä! 

Elina Tervajärvi
Pohjoisseudun koulun johtaja vs.


18. huhtikuuta 2019 8.00

Varhaiskasvatuksen kuulumisia

Eduskuntavaaleissa meille annetaan jälleen uudet pelimerkit kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiselle. Nähtäväksi jää minkälaisen kannan uusi eduskunta ja tuleva hallitusohjelma ottavat näihin.

Kulunut hallituskausi on varhaiskasvatuksen näkökulmasta tarjonnut sekä vastatuulta että myötätuulta. Aluksi heikennettiin lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta, ja kasvatettiin henkilöstön ja lasten suhdelukua. Sitten suunta kääntyi. Yhteiskunnallinen keskustelu varhaisten vuosien merkityksestä koko elinikäiselle oppimiselle nousi voimakkaasti esille. Varhaiskasvatuksen puolustajiksi ilmoittautuivat kasvatustieteilijöiden lisäksi taloustutkijat. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus voidaan pitkällä aikavälillä osoittaa merkittävällä taloudellisella säästöllä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lasten kasvuun ja oppimiseen satsataan, sitä enemmän yhteiskunnalle tulee säästöjä tulevina vuosina. Erityisopetuksen ja syrjäytymisen kulut supistuvat ja lapset ja nuoret saavat elämäänsä mittaamattoman arvokasta inhimillistä pääomaa. Varhaiskasvatus on todistettavasti kannattava investointi.

Punkalaidun on ottanut ison loikan tulevaisuuteen satsaamalla sekä uuteen kouluun, että uuteen päiväkotiin. Kiitos siitä luottamushenkilöille, jotka ovat rohkeasti uskaltaneet ottaa nämä isot askeleet. Punkalaitumella arvostetaan kasvatusta ja opetusta, ja panostetaan lapsien ja nuorten tulevaisuuteen. Vaikka olemmekin vanhusvoittoinen kunta, tämä antaa hyvän signaalin perheille ja myös mahdollisille tuleville kuntaan muuttaville perheille kunnan tahtotilasta.

Varhaiskasvatus on ollut monin tavoin murrosvaiheessa. Vihdoin viime vuonna astui voimaan pitkään odotettu ja valmisteltu varhaiskasvatuslain kokonaisuus, jossa yhdessä laissa säädellään varhaiskasvatuksen kokonaisuutta henkilöstön ja lasten suhdeluvuista opetuksen sisältöön asti. Merkillepantavaa on varhaiskasvatuksen pedagogiikan painotus. Vuodesta 2030 lähtien tulee kaikissa päiväkodin lapsiryhmissä vähintään kahdella kolmasosalla olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Tämä tarkoittaa henkilöstön korkeampaa koulutustasoa, mikä valtakunnan tasolla tarkoittaa lisäpanostusta opettajien ja sosionomien koulutukseen, opettajista kun tällä hetkelläkin on kova pula. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Uudistuksella mahdollistetaan myös kelpoisuuden saaminen tutkintoja täydentämällä.

Lakiin sisältyy monia täsmennyksiä, jotka toteutuessaan parantavat varhaiskasvatuspalveluita. Entistä enemmän korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatuksen suunnittelussa, järjestämisessä, tuottamisessa ja siitä päätettäessä. Lakiin on kirjattu lapsen suojeleminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja laissa on myös tarkennettu vuorohoitoa koskeva säännös. Eli vuorohoitoon ei ole subjektiivista oikeutta. Kuntien on tarpeen mukaan vuorohoitoa tarjottava, mutta oikeus vuorohoitoon on perheellä vain kummankin huoltajan yhtäaikaisella työstä tai opiskelusta johtuvasta ilta- tai viikonloppuhoitotarpeesta. Varhaiskasvatuksen sisältöä ja toteutusta säädellään valtakunnallisilla varhaiskasvatussuunnitelman perusteilla ja paikallisella varhaiskasvatussuunnitelmalla, jota paraikaa Punkalaitumellakin päivitetään vastaamaan uutta lakia.  Jokaiselle lapselle laaditaan myös yksilöllinen, henkilökohtainen lapsen oma vasu, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa.

Tätä kirjoittaessani aurinko paistaa kirkkaasti enteillen uutta kevättä. Varhaiskasvatuksen tulevaisuus näyttäytyy ihan hyvältä. Uuden päiväkodin rakentaminen on päässyt alkuun ja hyvään vauhtiin. Väistötiloissa hoidon järjestäminen erilaisine ongelmineen on vajaan vuoden kuluttua vihdoin ohi, ja pääsemme nauttimaan uusista, tarkoituksen mukaisista, turvallisista ja sisäilmaltaan puhtaista toimitiloista.

Pirkko-Liisa Henttinen
varhaiskasvatusjohtaja


4. huhtikuuta 2019 8.00

Lääkettä demokratiavajeeseen –osallistaminen osa 2

Tulevaisuuden tutkija Alvin Toffler julkaisi 1970-luvun alussa kirjan FutureShock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka noussee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta näin: ”Koko poliittisessa elämässä ei ole laitosta tai elintä, jonka välityksellä tavallinen ihminen voisi ilmaista ideoitaan siitä, millaiselta etäisen tulevaisuuden pitäisi näyttää, tuntua ja maistua. Häntä ei koskaan pyydetä pohtimaan tätä, ja jos hän tekee niin omasta aloitteestaan, ei ole olemassa mitään organisoitua tapaa, jolla hän voisi saattaa ideansa mukaan yleiseen poliittiseen toimintaan. Hänet on irrotettu tulevaisuudesta ja hänestä on tehty poliittinen eunukki”.

Me kuntaihmiset elämme rakennemuutosta ja yritämme nähdä tulevaisuuteen. Strategiamme ja ohjelmamme rakentavat tulevaisuutta, vaikka tiedämme, että kyvyssämme hahmottaa muutosta ja ennustaa tulevaa on rajansa. Me haluamme kehittää uusia työskentelytapoja, joiden avulla saamme kiinni muutoksesta ja ennustamme tulevaisuutta. Haluamme osallistua tulevaisuuden rakentamiseen.

Punkalaitumen kunta asetti helmikuussa 2019 avoimelle digitaaliselle keskusteluseinälle kysymyksen ”Millainen on paras mahdollinen Punkalaidun vuonna 2025”. Kunnan päättäjät saivat kehitystyön tueksi keskusteluseinälle 266 keskustelijaa ja yhteisen näkemyksen muodostamiseen käytettiin 62 tuntia aikaa. Eli yhteensä 62 tuntia kollektiivista ajattelua Punkalaitumen parhaaksi. Näkymä tällä työskentelytavalla luodusta tulevaisuudesta on valoisa, sitä on mieluista työstää eteenpäin ja se sopii vieläpä nykyisen kuntastrategian linjauksiin.

Saimme käyttöömme ajatuksia siitä, mihin täällä Punkalaitumella tulisi panostaa lähitulevaisuudessa. Saimme eväitä asioiden toteuttamistapoihin ja monia uusia herätteitä kehittää yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa. Ymmärsimme, mikä on kuntalaisille tärkeää ja mitä ilman täällä maaseudun rauhassa on vaikea elää.

Kuntalaiset arvostavat avoimuutta ja rehellisyyttä. Maltillinen yhteisöllisyys ja luonto ovat punkalaitumelaisuuden ytimessä. Yhteiskunnan peruspalvelut ja yrittäjien tarjoamat lähipalvelut luovat turvallisuutta kuntalaisille. Työllisyyden ja yrittäjyyden tukemisen arvioidaan edesauttavan palvelujen ylläpitoa tulevaisuudessa. Tulevaisuuden Punkalaitumelta toivotaan itsenäisyyttä ja kykyä tehdä yhteistyötä lähiympäristön kanssa järkevällä tavalla.

Kuntalaiset ovat osallistuneet kertoen tahtotilansa ja matka jatkuu. Virkamiesten ja vaaleilla valittujen pitää nyt näyttää osaamisensa ja pistää hyvät asiat toteutukseen. Paras kiitos kuntalaisille on yksinkertaisesti se, että he oikeasti pääsevät vaikuttamaan omaa elinympäristöä vaikuttaviin ratkaisuihin.

Meillä Punkalaitumellakin on arjen ankeuttajia, jatkuvasti jauhava byrokratian mylly ja krooninen rahapula. Mutta meillä on myös positiivisuuden kierre, joka edelleen vahvistui tämän osallistamisprojektin myötä. Uskon vahvasti, että meillä jatkossakin osallistetaan rohkeasti ja päästetään kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistumaan päätöksentekoon. Olemme persoonallinen oman arvonsa tunteva kuntayhteisö. Miellytämme ihmisiä asumispaikkana, vapaa-ajanviettopaikkana ja työn tekemisen paikkana. Olemme löytäneet oman lääkkeemme demokratiavajeeseen.

Tuija Ojala
Punkalaitumen kunnanjohtaja


28. maaliskuuta 2019 8.00

Tekninen toimi

Menneen talven lumisateet ja sään ääri-ilmiöt lämpötilan vaihteluineen ovat olleet haasteellisia liikenneväylien talvikunnossapidon osalta. Tavoitteeksi asetetut säästöt sulivat lumien mukana ja näkyivät eri väylillä hankaloituneen liikkumisen muodossa. Kunnossapitourakoitsijoiden on ollut joissain tilanteissa vaikea arvioida, aurataanko vai hiekoitetaanko ja millä aikataululla liikkeelle lähtö olisi optimaalisinta työn suorittamisen ja muodostuvien kustannusten kannalta. Punkalaitumella ollaan kuitenkin totuttu vallitseviin maaseudun olosuhteisiin ja negatiivista palautetta ei helposti anneta, vaikka siihen olisi aihettakin.

Juuri kun viimeiset liukkaudentorjunnan hiekoitukset on tehty, pääsemmekin virittelemään keskustelua katupölystä ja hiekoitushiekan oikea-aikaisesta poistamisesta ja siinä käytettävistä menetelmistä. Keskustelua herättänee myös yksityisteiden tiekunnille jaettavien avustusten jakoperusteiden muutos. Punkalaitumen kunnassa on talousarvion 2019 hyväksymisen yhteydessä päätetty, että yksityistieavustuksia jaetaan joka toinen vuosi ja avustukset ovat haettavissa seuraavan kerran vuonna 2020. Käytännössä avustukset puolittuvat. Yksityistielaissa, joka tuli voimaan 1.1.2019, on säädetty, että valtion ja nyt myös kunnan avustuksien ehtona on, että tielle on perustettu tiekunta. Lisäksi tiekunnan tiedot on oltava ajan tasalla yksityistierekisterissä ja kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä Digiroadissa.

Uudistuneessa yksityistielaissa merkille pantavaa on myös se, että kuntien tielautakunnat lakkaavat 31.12.2019. Nykyiset toimielimet, kuten Punkalaitumella tiejaosto, huolehtii mahdollisista jo vireillä olevista asioista kuluvan vuoden loppuun saakka. Tietoimitusasiat ovat siirtyneet maanmittauslaitokselle ja muutoksenhakua koskevat asiat ratkaistaan käräjä- tai maaoikeudessa.

Kuluvaa vuotta koskevan lainsäädännön toimeenpanovelvoitteista muistutuksena, että useita muutoksia parilla vuosikymmenellä kokenut hajajätevesiasetus velvoittaa enintään 100 metriä vesistöstä sijaitsevien ja pohjavesialueella sijaitsevien pysyvään asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmän kunnostamista 31.10.2019 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkia muita edellä mainittuja kiinteistöjä pois lukien kiinteistöt, joissa on kuivakäymälä ja vesihuollon osalta toimitaan ns. kantoveden varassa. Kiirettä pitää, mikäli aikoo tarvittavan suunnittelun, hankinnat ja työn toteuttaa määräajan puitteissa.

Tämän hetken merkittävin hanke, koulurakennustyömaa on edennyt vesikattovaiheeseen, kuten kunnan nettisivujen reaaliaikaisesta kamerakuvasta voi todeta. Sisätöistä mm. sähköön ja ilmanvaihtoon liittyviä asennuksia tehdään asetetun puhtausluokituksen mukaisesti lohkoittain paineistetuissa osissa, estäen näin rakennuspölyn leviäminen jo siivottuihin tiloihin. Sisälämpötilan ja kosteuden hallinnan seuraamiseksi kriittisempiin rakenteiden välitiloihin ja rakenteisiin on asennettu mitta-antureita, joita voidaan hyödyntää rakennuksen valmistumisen jälkeenkin. Tältä osin töitä valvoo erikseen nimetty puhtauden- ja kosteudenhallintakoordinaattori.

Päiväkodin suunnittelu on edennyt rakennuslupavaiheeseen ja suunnittelu yksityiskohdissaan on jo huomattavasti pidemmälläkin. Rakentaminen alkaa tontin raivaus- ja maansiirtotöillä huhtikuussa ja kohteen on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä. Päiväkodin liikennetarpeisiin toteutettava Riissuontien katurakennustyömaa vesihuoltoverkostoineen on edennyt suunnitellusti ja on liikennöitävässä kunnossa, kun päiväkodin rakennustyöt alkavat.          

Rakentavin terveisin,

Seppo Rytky
tekninen johtaja