• Kuulumisia kunnasta

A

Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.

RSS
2. heinäkuuta 2020 8.00

Vain muutos on pysyvää

Näin sanoi kreikkalainen filosofi Herakleitos 500 vuotta eaa. Onko muutos uusi normaali? Etenemmekö kohti uutta normaalia? Yleisen käsityksen mukaan uusi normaali tarkoittaa sitä, että siihen Suomeen, jossa vielä alkuvuodesta elettiin, ei kovin pian ole paluuta. Näin totesi muun muassa pääministeri Sanna Marin toukokuussa 2020.

Mikä sitten on ”Suomen normaali”? Suomenniemi on ollut murroksessa kautta aikain ja muutos on ollut se normaali. Väkeä niemelle on tullut lisää kaikista ilmansuunnista ja isompia ja pienempiä sotia on nykyisen Suomen alueella käyty siitä lähtien, kun ensimmäiset vakituisemmat asukkaat tänne asettuivat. Viimeisen viidensadan vuoden aikana väkeä on niittänyt kymmenkunta influenssaepidemiaa. Teollinen vallankumous saavutti Suomen 1800-luvun lopulla ja sen jälkeen olemme eläneet jatkuvaa uutta normaalia, jota siis hallitsee muutos. Ja vauhti sen kun kiihtyy. 1980-luvulla käynnistyi digitaalinen vallankumous.

Kanadalainen kulttuurifilosofi Herbert Marshall McLuhan kehitti vuonna 1964 ilmestyneessä kirjassaan Ihmisen uudet ulottuvuudet, termin maailmankylä, joka tarkoittaa tilannetta, jossa helpottuneet kommunikointikeinot ovat tehneet pitkistäkin välimatkoista merkityksettömiä. Toisin sanoen hän ennusti tilanteen, jossa me nykyään elämme eli kaikki digitaaliset laitteet ovat ”naimisissa” keskenään erilaisten verkkojen kautta globaalisti. Siis kaikki! Ilmiön nimi on digitaalinen konvergenssi. Uskoisin, että McLuhania pidettiin 1960-luvulla vähintäänkin maailmankylänsä kylähulluna.

Televisio tuli Suomeen 1950-luvulla: ensimmäinen antennien välityksellä esitetty lähetys toteutettiin 24. toukokuuta 1955 Helsingissä. Suomen ensimmäinen kannettava matkapuhelin oli Saloran SRP-24. Se julkaistiin vuonna 1974. 1980-luvulla avattiin internet, joka tarkoitti muun muassa sähköpostia, uutisryhmiä, tiedostonsiirtoa ja verkossa pelattavia pelejä. Vuonna 1981 avattiin Suomessa ensimmäinen automaattinen matkapuhelinverkko. 1990-luvulla Internet tuli koteihin ja WWW syntyi. Voidaan kai sanoa, että tuolloin muutimme maailmankylään. 2000-luvun alussa kehittyi sosiaalinen media ja älypuhelimet alkoivat syrjäyttää vanhoja matkapuhelimia 2010-luvulla. Nykypäivää ovat älytelevisiot ja monet muut lukemattomat älylaitteet, jotka ovat ”naimisissa”. Viestinnässä käytettävien laitteiden kehitys on edennyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana hurjaa vauhtia. Muutosten nopeus nyky-yhteiskunnassa on armoton. Saamme kuulla viikoittain uusista digitaalisista innovaatioista tai teknologisista lähestymistavoista, joilla on mullistavia vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

16.3.2020 Suomi pysähtyi hetkeksi. Hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Puhutaan siis melko järeästä päätöksestä. Vuonna 1991 voimaan tullutta valmiuslakia ei ole koskaan aiemmin käytetty. Edellisen kerran Suomessa on ollut voimassa poikkeuslainsäädäntö sotien aikana. Oltiin taas suurten muutosten edessä, jotka koskivat jokaista suomalaista vauvasta vaariin. Rajoitusten ja suositusten tavoitteena on ollut hidastaa ja estää koronaviruksen leviämistä Suomessa, turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky kaikkialla maassa sekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Nyt suurin osa rajoituksista on poistettu ja osaa ollaan poistamassa kesän aikana. Olemme taas muutosten edessä. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan riski koronan toiseen aaltoon on edelleen huomattava. Hän muistutti 24.6. A-studiossa, että pandemia ei ole kadonnut minnekään, vaikka rajoituksia on nyt höllennetty. Puumalainen pitää mahdollisena, että kesän aikana tulee uusia tautiryppäitä, sillä ihmiset liikkuvat enemmän ja ovat lähekkäin. 25.6. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa sama mies totesi, että epidemia supistuu, kuihtuu ja laantuu. Ota tästä nyt sitten selvää. Joka tapauksessa liikkua pitää ja olla lähekkäin - tutussa ja turvallisessa seurassa.
Ollaan ihmisiksi ja nautitaan kesästä!

Aki Mikkola, elinvoimaluotsi

Näytä kuva


25. kesäkuuta 2020 9.00

HINKUA ja hunajaa

Mitä yhteistä on aamuteehen lisätyllä lähihunajalla ja kunnan ilmastotavoitteilla? Nopeasti ajateltuna ei paljoakaan, mutta kuten luonnossa yleensä, kaikki vaikuttaa kaikkeen ja luonnon prosessit ovat meille ihmisille vielä kovin vaikeaselkoisia. Avataan asiaa siis hieman. 

Ympäristöhallinto julkaisi 17.3.2020 verkkosivuillaan uutisen, jonka otsikko oli seisauttavasti: Pölyttäjät vähenevät  maailman ruoantuotanto vaarantuu! Uutinen piti sisällään tiedon maailman ensimmäisestä ruoantuotannon ja pölyttäjien suhdetta käsittelevästä arvioinnista. Arvioinnissa selvisi, että pölyttäjien häviäminen on uhka maailman ruoantuotannolle, koska yli kolme neljäsosaa maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjähyönteisistä tai - eläimistä. Arvioinnissa oli myös selvitetty, että koko maapallon viljelykasvituotannosta 5–8 prosenttia on eläinpölytyksen ansiota, jolloin maailmanlaajuisen ”pölytyspalvelun” hinnaksi voidaan laskea jopa 216–529 miljardia euroa. Eipä pienet mesipistiäiset tiedä kuinka isojen asioiden äärellä ovat, kun kasveihin pölytyskeikalle lähtevät! 

Mikä sitten uhkaa pölyttäjiä ja sitä kautta vaarantaa myös ruoantuotantomme? Tutkijat ovat löytäneet monia, valitettavan tuttuja syitä pölyttäjien häviämiseen: ympäristön yleinen saastuminen, maankäytön muutokset, torjunta-aineiden käyttö, ilmastonmuutos jne. Selittäviä tekijöitä on paljon. 

Onneksi peli ei ole vielä menetetty pölyttäjien osalta, vaan vielä on mahdollisuus pelastaa pörriäinen! Pölyttäjille on eduksi, kun niiden elinoloja parannetaan; lisätään elinympäristöjen monimuotoisuutta, vältetään torjunta-aineiden levitystä niin, etteivät pölyttäjät altistu torjunta-aineille, jarrutetaan ilmastonmuutosta kaikin mahdollisin keinoin. Näihin kaikkiin toimiin voimme ja pystymme vaikuttamaan – ei aina isosti, mutta pienilläkin teoilla on merkitystä, kun niitä on paljon.  

Punkalaitumen valtuusto teki 15.4.2020 päätöksen, että kunta liittyy nk. HINKU-hankkeeseen. HINKU-lyhenne tulee sanoista ”kohti hiilineutraalia kuntaa” ja se tarkoittaa kuntaa, jonka päästöt ilmakehään ovat saman suuruiset kuin sen hiilinielut. HINKU-verkosto  johon tällä hetkellä kuuluu jo 73 kuntaa ympäri maan – tavoittelevat vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Jotta kunta saavuttaa päästövähennystavoitteensa tarkoittaa se, että päästötalkoisiin tarvitaan mukaan kaikki kuntalaiset sekä alueen yritykset ja yhdistykset. Pelkillä kunnan toimenpiteillä ei päästövähennystavoitteeseen päästä. 

Miten päästöjä sitten vähennetään? Isossa osassa ovat mm. kiinteistöjen öljylämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoillamaatalouden lannoitteiden käytön tehostaminen sekä tuulivoiman rakentaminen. Suomen ympäristökeskus (SYKLI) on laskenut vuoden 2018 ilmastopäästöjen määrän, ja Punkalaitumen suurin päästölähde oli maatalous (26 %), seuraavana tieliikenne (17 %) ja kolmantena työkoneet (4 %). Koko Pirkanmaalla suurin päästölähde oli tieliikenne (29 %). SYKLI:n laskennasta saa oivan osviitan siihen, mihin Punkalaitumella kannattaa päästövähennystoimia kohdentaa, unohtamatta muitakaan mahdollisia päästövähennyskohteita. 

Alussa esitettyyn kysymykseen siitä, miten hunaja ja kunnan ilmastotavoitteet liittyvät yhteen on helppo vastata. Siirtyminen ekologisesti kestävämpään ja monimuotoisempaan elinympäristöön auttaa pölyttäjiä. Nämä samat toimenpiteet, kuten esimerkiksi maatalouden hiilivarastoja säilyttävät viljelytoimenpiteet edistävät hiilinielujen toimintaa, jolloin hillitään myös ilmastonmuutosta. 

Satu Alajärvi 
Tekninen johtaja 
Punkalaitumen kunta 


18. kesäkuuta 2020 8.00

Covid-19 ja elämän Villi kortti

Kirjoitin vuosineljännes sitten Koronasta, joka tulee muuttamaan meidän kaikkien elämää pitkäksi ajaksi, ehkä vuosiksi.  Meillä on takana kuukausien kokemus kriisivalmiudesta ja varautumisesta.  Julkinen sektori, kunnat, valtio, terveydenhuolto ja pelastusviranomaiset ovat selviytyneet hyvin ja tauti-tilanne pysyi kevään ajan hyvin hallinnassa.  Käyttäydyimme kansakuntana yhteisvastuullisesti ja etenimme mielestäni koko ajan terveys edellä.

Edessämme on ratkaistavia ongelmia, joista vaikein on ilmaston lämpeneminen.  Ilmastokriisiä voi parhaiten kuvata metaforalla kiehuvasta sammakosta.  Kun Sammakko laitetaan vesikattilaan, jota kuumennetaan vähitellen myös sammakko alkaa säädellä omaa lämpötilaansa. Sammakolle tulee mukavan lämmintä, sammakkoa nukuttaa ja lämpimässä on hyvä kelliä, sammakko ei edes huomaa, että vesi alkaa vähitellen lämmetä liikaa, se tottuu lämpöön. Lopulta sammakko huomaa olevansa poreilevassa vedessä ja yrittää hypätä. Se ei enää pysty hyppäämään pois kiehuvasta vedestä, se on menettänyt toimintakykynsä ja kuolee. Paradoksaalista on, että ei kiehuva vesi sammakkoa tappanut vaan se, että se ei ymmärtänyt hypätä ajoissa.  Olemme ihmiskuntana samassa tilanteessa, meidänkin pitää globaalisti ymmärtää hypätä ajoissa tai paremminkin toimia niin, että kuumeneminen ei enää jatku.

Estääkö taantunut talous meitä hoitamasta ympäristöasioitamme kuntoon vai jähmetymmekö näille sijoille odottamaan veden kuumentumista? Monet ääriliikkeet vahvistuvat kuten Trumpismi (kansallismielisyys ja kansallinen itsekkyys), globalisaatioon kohdistuva kritiikki, protektionismi, rasismi, yksilön vapauksien rajoittaminen, kansalaisoikeuksien valvonta. Toimintaympäristömme vaikeutuu koko ajan lisää. Elämme juuri nyt globaalia ihmiskunnan stressitestiä, jota sävyttää pandemian ohella jättimäinen talouskriisi.

Näyttää jo nyt varmalta, että talouden kriisistä tulee pitkä ja aaltoileva. Ensimmäinen vaihe Korona-kriisissä iski kovimmin palvelusektoriin. Olemme nyt luisumassa haitariliikkeeseen Koronan suhteen. Palvelusektori etsii  uutta tapaa palvella asiakkaita seuraavan toimintakatkon aikana ja selviytyy tehtävästään.  Ennustetaan, että maailman talouden peräaalto iskee kovimmin vuosina 2021- 2024 vientialojen kautta, moni vientiala joutuu selviytymään pelkän kotimaan kysynnän varassa. Varautumisen taitoja tullaan edellyttämään sekä yrityksiltä, että yksityisiltä. Saattaa olla, että yhteiskunnan taloudellisia tukitoimenpiteitä ei seuraaviin kriiseihin enää riitä, ainakaan samassa määrin kuin tässä alkuvaiheessa.

Yhteiskunnallamme on edelleen ratkaisematta se, miten Korona-kriisistä päästään tyylikkäästi ulos. Talouden toimintaympäristö elää muutosvaihetta, rahan arvo elää muutosvaihetta. Elinympäristöömme on tullut uusi väljyyden vaatimus, joka saattaa aikaa myöten kääntää kaupungistumisen trendin laskusuuntaiseksi.   Olemme käännekohdassa, jossa meidän pitää osata hyödyntää pandemia-kriisin opit. Arvostamme digitaalisuutta, joka mahdollisti nopean siirtymisen etätöihin ja etäopetukseen.  Arvostamme vesihuoltoa ja muita toimivia julkisia palveluita. Erityistä arvostusta nauttii kouluruokailu, joka ilman oli suorastaan mahdotonta tulla toimeen muutamien viikkojen ajan. Arvostamme kotimaisuutta ja varautumista.   

Tulevaisuudessa uusimme  toimintamallejamme,  sote-uudistus etenee lopultakin ja sen myötä muutama muukin vanhahtava käytäntö ja laki uudistetaan.  Yhteiskuntamme kaipaa uudistumista. Muutamme arvostuksemme teoiksi.

Hyvää Juhannusta Kuntalaiset ja muistakaa turvavälit !

Tuija Ojala, kunnanjohtaja

Näytä kuva


11. kesäkuuta 2020 8.00

Varhaiskasvatus ja korona

Eipä kukaan osannut arvata kuinka pieni virus kaukana maailmalla voisi muuttaa meidän jokaisen arkipäivää. On eletty mahdollisesti matkan jälkeen kotikarenssissa tai ainakin lähes jokainen tietää tai tuntee jonkun, joka on sairastunut, vaikkakin Punkalaitumella ei tiettävästi ole vielä virusta epäilyistä huolimatta todettu. Joka tapauksessa arjen käytänteet ovat kyllä muuttuneet.

Päiväkoti pääsi hädin tuskin muuttamaan uusiin tiloihin ja totuttelemaan uutta arkea, kun virus muutti tilanteen täysin. Poikkeusolojen asettamisen jälkeen tuli kiire järjestellä asiat valtiovallan edellyttämään tilaan. Varhaiskasvatus on poikkeusoloista huolimatta toiminut koko ajan lähes normaalisti. Varhaiskasvatus katsottiin välttämättömäksi toiminnaksi, joka takaa kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien työssäkäynnit. Suomen hallituksen ohje oli, että varhaiskasvatus toimii, vaikka koulut lähes pääsääntöisesti suljettiin. Hallitus ohjeisti, että ne, joilla oli mahdollisuus pitää lapsi kotona olisivat poissa päivähoidosta. Punkalaitumellakin vanhemmat ottivat kiitettävästi ohjeista vaarin, ja lapsia oli poissa hoidosta vaihtelevasti lähes puolet.

Rajoitustoimet ovat myös tehonneet hyvin. Maaliskuussa elettiin aikaa, jolloin kaikenlaiset taudit kausiflunssasta vatsatautiin mylläsivät ympärillä. Kun kanssakäymistä rajoitettiin ja pienimmästäkin sairausoireesta ohjeiden mukaan piti olla poissa hoidosta, ollaan varhaiskasvatuksessa eletty harvinaisen tervettä kevättä, kiitos poikkeusolojen ja tehostettujen käsienpesujen.

Kun on kyseessä pienten alle kouluikäisten lasten hoidosta on selvää, että lapset eivät osaa huolehtia turvaväleistä, eivätkä kaihda syliä ja haleja, ja hyvä niin, kunhan me aikuiset huolehdimme, että ympäristö on lapselle turvallinen. Lasten pitää saada leikkiä ja touhuta iloisella mielellä, eikä murehtia asioita, jotka meitä aikuisia murehduttavat. Toki asioista pitää lasten kanssa puhua heille sopivalla tavalla. Päiväkodillakin käsienpesusta tuli toisille lähes rituaali, käsiä pestään hartaudella ja kauan. Leluja on pesty usein ja muutenkin siivousta on tehostettu, viereisen ryhmän tiloihin ei noin vain mentykään leikkimään ja ruokailut tehtiin porrastetusti, muuten lasten arki on ollut aika normaalia.

Kun koulut toukokuun puolivälissä avautuivat, palasi suurin osan varhaiskasvatuksenkin lapsista takaisin hoitoon. Oli kiva nähdä kavereita, joita oli ollut jo vähän ikävä, ilo ja onnellisuus näkyivät lasten kasvoilta. Nyt on kesä edessä, ja ehkä kesä, jolloin ollaankin enemmän hoidossa kuin aikaisempina kesinä, moni vanhempi kun piti jo lomiaan etupainotteisesti, ja näin olen tekevät työtä kesällä. Toivottavasti lapset kuitenkin saisivat nauttia myös kesästä ja lomasta perheen kanssa, nyt kun rajoituksia kuitenkin pikku hiljaa puretaan, ja vapaampi eläminen ja kulkeminen sallitaan, pääsisivät uimaan ja rannalle leikkimään, syömään jäätelöä ja nauttimaan kesäisestä yhdessäolosta ulkona.

Ja jospa syksyllä päästäisi aloittamaan uusi toimikausi vapaissa ja terveissä merkeissä. Uuden päiväkodin tutustumispäiväkin jouduttiin perumaan Koronan takia, voitaisiin ottaa uusi yritys avoimien ovien päivään ja pääsisivät kaikki halukkaat tutustumaan uuden päiväkodin tiloihin.

 

Pirkko-Liisa Henttinen
varhaiskasvatusjohtaja


4. kesäkuuta 2020 8.00

10 tärppiä punkalaitumelaiseen kesään

1. Uimapaikat

Odotan yleensä heinäkuun alkuun, että vedet ovat lämminneet tarpeeksi uimiseen. Tänä vuonna olen kuitenkin ottanut tavoitteeksi mennä uimaan ennen heinäkuuta, katsotaan miten käy. Punkalaitumelta löytyy paljon uimapaikkoja! Vehkajärvelle pääsee kahdestakin paikkaa uiskentelemaan, Kivirannasta ja Järvelästä. Kummassakin on hyvä ranta ja laituri. Emmanpuiston läheisyydessä sijaitseva Ankkalampi, toiselta nimeltään Emmanlampi oli lapsena taianomainen paikka: ankat olivat tuoneet aarteita kaikkialta maailmasta ja aarteet oli haudattu pohjan syvyyksiin. Enää en lähtisi aarteita etsimään, mutta pulikoimaan olisi mukava päästä! Vammalantien varressa sijaitsevalta Navettokankaaltakin löytyy lampi, jossa olen viimeksi lapsena käynyt. Hiekkaleikkejä varten paikka oli paras!

Kivirannan uimaranta: Itäinen rantatie 24, 31900 Punkalaidun

Järvelän uimaranta: Läntinen rantatie 18, 31900 Punkalaidun

Ankkalampi / Emmanlampi: Riissuontie 4 (Emmanpuisto)

2. Pitäjänpolku

Polun voi aloittaa joko kunnantalolta tai pappilasta, ja se kiertää keskellä kylää. Olen kyllä kierrellyt siellä sun täällä Punkalaitumen raitilla, mutta en vielä ole päässyt Pitäjänpolkua testaamaan, joten se täytyy ehdottomasti korjata tänä kesänä. Polku mutkittelee myös Emmankallion läpi, ja lapsena uskoin (uskon kyllä edelleen), että mammutit ovat tuoneet jättimäiset kivet polun varrelle opasteiksi.

Lähtöpaikat: Punkalaitumen kunnanvirasto (Vesilahdentie 5) ja Punkalaitumen Pappila (Kostilantie 67)

3. Sarkinranta

Jos oikein kuuma kesäpäivä sattuu lenkkipäiväkseni, voisin korjata toisenkin epäkohdan ja vihdoin käydä Punkalaitumenjoessa uimassa. Sarkinrannan laiturilta jokeen pääsee helposti. Ranta jatkuu Hosianpoluksi, ja alueelta avautuu kauniit näkymät sekä pappilaan, että riippusillalle.

Sarkkilan sillan kupeessa. Auton voi jättää esimerkiksi torialueelle (Kauppakatu, 31900 Punkalaidun).


4. Konatun kellari

Viime aikoina tämä luonnon luola on tullut vastaan erinäisissä yhteyksissä, ja olen suunnitellut täällä vierailua pitkän aikaa. Tarinoita paikasta on monia, ja taidankin ottaa kaverin mukaan, jos vaikka hiisiä tai piruja sattuu tulemaan vastaan.

5. Porttikallio

Pelkään äärettömän paljon korkeita paikkoja, mutta Porttikallion näkötornilta on niin kauniit maisemat, että taidan taas tänä kesänä uskaltaa kiivetä sinne. Kiipeämisen jälkeen aion ehdottomasti palkita itseni grillaamalla makkarat tornin alla sijaitsevalla kodalla. Lenkkipolkujen yhteydessä on myös nähtävillä taideteoksia, jotka aina yllättävät minut kekseliäisyydellään.

Laasjärventie 30, 31900 Punkalaidun

6. Frisbeegolf

Tähän lajiin tutustuin jo vuosia sitten, mutta vasta viimeisen vuoden aikana olen ”oikeasti” alkanut perehtymään lajiin. Punkalaitumella on peräti kaksi rataa, Porttikallion frisbeegolfrata ja Vartiolan frisbeegolfrata. Laji on siitä mukava, että kehittymisen huomaa helposti ja nopeasti (ainakin minun kohdallani). Melkein saan jo heitettyä kiekon antsassa, tiedä sitten mitä se tarkoittaakaan.

Porttikallio: Laasjärventie 30, 31900 Punkalaidun.

Vartiola: Urheilutie, 31900 Punkalaidun.

 

7. Mato-onkiminen

Setäni kanssa käytiin lapsina useaan otteeseen Punkalaitumenjoella mato-ongella. Matoihin en tykkää koskea, mutta taidan raahata samaisen setäni tänä kesänä uudestaan ongelle pujottamaan matoni koukkuun. Kun kala nappaa, palkitsen itseni herkullisella jäätelöpallolla.

8. Mökkeily

Mökkitarjontaa Punkalaitumelta löytyy, ja tänä kesänä yritän löytää hiljaisen viikon itselleni ja vuokrata mökin oman kunnan alueelta. Aina ei tarvitse mennä kauas nähdäkseen jotain uutta, ja lomailemalla lähellä kotia toivon löytäväni uusia paljon uusia paikkoja.

9. Punkalaitumen kirjasto

Arjessa kotona en osaa keskittyä kirjoihin, mutta esimerkiksi mökillä se onnistuu helposti. Olen ollut aina kova lukija, ja vaikka kotoa kirjoja löytyykin, Punkalaitumen oma kirjasto tulee olemaan kesän aikana varmasti kovassa käytössä. Taisin saada ensimmäisen kirjastokorttini (joka on edelleen käytössä) ehkä 15 vuotta sitten, ja edelleen muistan kuinka stressaavaa oli kirjoittaa oma nimi mahdollisimman nätisti kortin taakse. Kirjastoon siis!

Urjalantie 30C, 31900 Punkalaidun

10. Kätketyt helmet

Punkalaitumella on paljon sellaisia paikkoja, polkuja, lenkkejä ja nähtävyyksiä, joista vain osa tietää. Jaa oma kätketty helmesi tunnisteella #punkalaitumenkätkettyhelmi tai vinkkaa minulle 0406650446 / tiia.korhonen@punkalaidun.fi, niin minä ja minun minion-sukkani koostetaan listaa!

 

Tiia Korhonen
Matkailusihteeri

Näytä kuva


28. toukokuuta 2020 8.00

Poikkeuksellista hyvinvointia

Aloitin hyvinvointijohtajan viransijaisena vuoden alussa. Edessäni oli upea mahdollisuus työskennellä hyvässä porukassa ja olla mukana kehittämissä toimintaa notkeassa ja virkeässä kunnassa. Hiljattain lomamatkalta palanneena olin tiedostanut jossain kaukaisuudessa jylläävän viruksen. Euroopassa, Suomessa, saati Punkalaitumella se ei kuitenkaan näkynyt. Laajaan työnkuvaan kuului paljon myös uuden oppimista ja siitä innostumista, vuosi näytti valoisalta!

Kelataan tammikuun alusta kaksi ja puoli kuukautta eteenpäin.

Hallitukset tiedotustilaisuus 16.3.2020 antoi yksiselitteisen listan. Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja –paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Useissa kunnissa aloitettiin lomautukset välittömästi rajoitusten julkistamisen jälkeen. Punkalaidun valitsi kuitenkin toisen, ja mielestäni paremman tien. Kuten Tiia Korhonen viime viikolla kirjoitti, on Punkalaitumella hyvä yhteishenki. Näin ollen jokainen kunnan työntekijä oli valmis joustamaan ja tekemään kaikkensa yhteisen edun eteen.

Hyvinvointilautakunnan alaisiin osastoihin kuuluvat liikuntatoimi, nuorisotoimi, työllisyystoimi, sekä kirjasto- ja kulttuuritoimi. Jokaiselle näistä tiedotustilaisuus tarkoitti nykymallisen toiminnan välitöntä alasajoa. Vaikka pientä jarruttelua oli aloitettu jo ennakkoon, piirsi toimintojen pysäyttäminen kuvan tilanteen vakavuudesta. Oili Mölsä kirjoitti aiemmin tällä palstalla muuttuneesta työstä. Varsinkin hyvinvointilautakunnan alaisilla osastoilla pääsimme kokemaan muutoksen lähes täydellisesti. Toimintojen sulkeminen ei tarkoittanut työn loppumista vaan mahdollisuutta muutokseen, sekä tietenkin niiden vuosia roikkuneiden rästitöiden tekemisen, jotka Oili mainitsi. Oli kyse sitten poikkeusolojen vuoksi väliaikaisesta muutoksesta, tai pysyvämmästä toiminnan kehittämisestä. Me emme jääneet surkuttelemaan tilannetta vaan käänsimme katseen kohti tulevia mahdollisuuksia ja parempaa huomista.

Yleensä hyvinvointilautakunnan alaisten osastojen toimintojen näkyvyys on kirjastossa, liikuntaryhmissä, asiointipisteessä ja liikuntahallissa. Vaikka työhön kuuluu paljon mikä ei ulospäin näy herää kysymys; Mitä me sitten muka olemme tehneet, kun nämä näkyvät toiminnot on suljettu.

Kirjaston hyllyt ja huonekalut ovat saaneet uuden esteettömän järjestyksen, asiointipistettä ja kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu etäyhteyksin, Porttikallion ja muiden liikunta-alueiden ohjeita ja opasteita on parasteltu. Lisäksi olemme valmistaneet kotihoidolle hengityssuojaimia, koordinoineet kouluruokakassien valmistamista ja olleet mukana kunnan tiedotustiimissä. Tässä vain päällimmäiset, paljon muutakin erilaisiin olosuhteisiin sopivaa toimintaa on jo valmisteilla. Työskentelyni on erilaisista olosuhteista huolimatta ollut täynnä juuri sitä, mitä odotinkin. Olen oppinut enemmän uutta, kuin kukaan olisi arvannut ja päässyt innostumaan ja innostamaan uskomattomista asioista. Lisäksi olen kohdannut ”omassa” tiimissä uskomatonta ammattitaitoa, joustamista ja valmiutta kehittämiseen.

Kesäkuun alusta alkaen siirrymme hybridistrategiaan. Oman autoni ja polkupyöräunelman lisäksi se tarkoittaa toimintojen asteittaista hallittua palauttamista. Vaikka tätä kirjoittaessa viimeiset tarkentavat ohjeet kunnille ovat vielä tulossa tiedetään jo, että suljetut tilat saadaan avata. Elämme kesän ajan uudenlaista normaalia, jossa pidetään etäisyyttä ja siivotaan paljon, mutta voimme pitää jälleen ovet avoinna.

Tuomo Kallio vs. hyvinvointijohtaja

Näytä kuva


22. toukokuuta 2020 8.00

Ulkonäkö A ja O?

Eläessäni porilaisena kohtasin monenlaisia ennakkoluuloja Punkalaitumesta. ”Eloton ja tyhjä maalaiskylä” ja ”ai siis Punkaharju?” -kommentit tuli tutuiksi. Sanat kuten maalainen, juntti, landepaukku ja heinähattu olivat myös kovassa käytössä. Viimeisinä vuosinani punkalaitumelaisena kuljin pitkälti sievit jalassa ja valtra-lippis päässä (joskus saatoin jättää tukkani harjaamatta). En sen kummemmin miettinyt vaatetustani - mitä väliä sillä on mitä puen, kaikkialla on vain tuttuja.

Kouluaikana minulla ja parhaalla ystävälläni oli tapana pitää niin sanottuja panostuspäiviä. Laitettiin ”vähän parempaa seppälää”, hän meikkasi (minä en) ja letitettiin hiuksia. Perheelläni oli myös tapana keskittää kaupunkireissut kahteen ajankohtaan, jouluun ja koulunalkuun. Näillä kaupunkireissuilla käytiin ostoskeskuksessa - ostettiin lähinnä uusia vaatteita ja koulutarvikkeita. Panostuspäivät ja kaupunkireissut olivat minulle niitä hetkiä, kun pukeuduttiin ”paremmin”.

Muuttaessani Poriin äitini piti minulle pitkän puheen. Voisi ajatella, että se olisi koskenut sellaisia asioita kuin ”miten pärjätä yksin”, ”muista kaupungin vaarat” tai ”älä kulje yksin pimeällä”. Ylläripylläri, iso keskustelutilaisuus koski kuitenkin pukeutumistani. Lippis saisi jäädä kotiin, kuten myös sievit. Kotoa lähtiessä farkut ja nätti paita päälle. Tukka harjataan ja meikkiäkin voisi käyttää.

Ensimmäisen kuukauden jaksoin - nyt kun paremmin mietin niin en ehkä niinkään kauaa. Kerran päädyin menemään kouluun ja siitä työpalaveriin sievit jalassa ja minionpipo päässä. Ei minua kiinnostanut mitä ihmiset ajattelevat - Punkalaitumella sain mennä yöhousuissa Pourulle kuulematta ainuttakaan kommenttia pukeutumisestani (äitiä lukuun ottamatta). Miksi en saisi Porissa kulkea sievit jalassa? Miksi pitäisi kuunnella junttikommentteja?

Tästä hetkestä lähtien aloin hiljaisesti markkinoimaan Punkalaidunta lähipiirini vitsailijoille. Punkalaitumella ei olla kiinnostuneita vaatetuksesta vaan siitä, mitä ihmisillä on sanottavana. Joku saattaa kysyä miten isovanhemmat jaksavat, mitä uutta omaan elämään kuuluu ja kuinka paljon on kahvia juotu tänään, kelpaisiko vielä yksi kupillinen. Näitä kysymyksiä kohtaa yhtä paljon (ellei enemmän) lippis päässä tukka harjaamattomana kuin korkokengät jalassa meikattunakin. On testattu.

Minulle Punkalaidun tarkoittaa turvallista ja hiljaista seutua. Meillä on paljon luontoa ja hyvä yhteishenki. Punkalaidun ei ole tyhjä, pelkkien maanviljelijöiden asuttama pikkupaikkakunta. Yritinkin (ja yritän edelleen) päättäväisesti luoda porilaisille (ja tamperelaisille, oululaisille, helsinkiläisille ja muille kaupunkilaisille) erilaisen mielikuvan kotikunnastani. Kotikuntani on minulle oikein rakas paikka, ja olen äärimmäisen iloinen saadessani mahdollisuuden työskennellä Punkalaitumen kunnan matkailusihteerinä. Innolla odotan, mitä työni tuo tullessaan!

Oletko sinä kohdannut ennakkoluuloja Punkalaitumeen liittyen? Soita, tekstaa, lähetä video tai sähköposti 040 665 0446 / tiia.korhonen@punkalaidun.fi

PS. Minuun saa ottaa yhteyttä ihan muutenkin vain. Livenä minut on nykyään vähän vaikeampi tunnistaa, sillä vaihdoin minion-piponi minion-sukkiin. Lippalakki kuitenkin on ja pysyy.


14. toukokuuta 2020 8.00

Muutos on myös mahdollisuus

Pari kuukautta sitten poikkeusolojen alkaessa seurasi suuri hämmennys. Ensireaktio oli, että asioita siirretään tehtäväksi myöhemmin. Pian tavoitteeksi kuitenkin asetettiin, että teemme kaiken niin tavallisesti kuin mahdollista. Onnekkaasti kunnassa oli juuri aloitettu Teams-sovelluksen käyttöönotto, joten etäkokousten kanssa ei tarvinnut lähteä ihan nollasta liikkeelle. Epidemia toki vauhditti ohjelman haltuunottoa merkittävästi.

Työn tekeminen mullistui kertaheitolla kunnassa kuten useimmilla työpaikoilla. Pääosin kunnan henkilökunnan työtehtävät ovat säilyneet entisinä, vain työntekotapa on muuttunut. Osalla työtehtävät ovat loppuneet, mutta kaikille on löydetty korvaavaa työtä ja osalla henkilöstöstä työt ovat päinvastoin lisääntyneet.

Näkyvimmät ja kuntalaisiin vaikuttavimmat muutokset tapahtuivat opetuksessa, päivähoidossa ja vapaa-ajan palveluissa. Meillä toimistotyötä tekevillä siirryttiin hyvin pienellä varoitusajalla etätöihin. Vaikka muutos aiheutti kaikenlaisia ongelmia niin laitteiden, yhteyksien kuin monen käytännön asian kanssa, niin kohtuullisen hyvin siitä selvittiin. Sastamalan Tukipalvelussa tehtiin pitkää päivää ja saimme sieltä hyvää palvelua, kiitos siitä!

Poikkeusolojen alkaessa ensin kalenteri tyhjentyi palavereista ja tapaamisista. Muutaman päivän päästä yhtä nopeasti kalenteri täyttyi etäkokouksista ja -palavereista, jotka toivottavasti jäävät aktiiviseen käyttöön. Moni muukin asia muuttui etä-alkuiseksi. Etävaltuusto sujui hienosti Toni Dahlin hoitaessa tekniikan. Luovutimme etänä itsenäisyyspäivän kunniamerkin ja etänä on myös juhlittu syntymäpäiviä ja vietetty läksiäisiä.

Vanha sanonta ”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin” on pitänyt paikkansa. Kun yhtäkkiä piti taikoa kymmenen läppäriä etätöihin, niin otimme käyttöön tietokoneet, jotka odottivat uuden koulun valmistumista. Koulunkäynninohjaaja Katja Saikkosen töiden päätyttyä työllistimme hänet selvittämään saavutettavuusdirektiivin koukeroita ja kunnan nettisivut ottivat aimo askeleen parempaan suuntaan saavutettavuuden näkökulmasta. Nyt Katja työstää uuden tiedonhallintalain mukaista tiedonhallintamallia.

Valitettavasti poikkeusolot romahduttivat niin valtion kuin kuntienkin talouden. Kun julkinen talous ei ole aikaisemminkaan ollut parhaalla mahdollisella tolalla, niin talous tulee ilman muuta olemaan lähivuosien iso ongelma. Vielä emme edes tiedä, minkälainen loppulasku poikkeusoloista aiheutuu. Varmaa on, että kuntien tulot tulevat pienenemään ja todennäköistä on, että menot tulevat kasvamaan.

Viime vuoden tilinpäätöksen ennakoitua paremmasta tuloksesta saimme iloita vain hetken. Punkalaitumella on talouden sopeuttaminen jo aloitettu ja päätös henkilökunnan lomautuksesta tehty. Myös muiden toimenpiteiden valmisteluun on ryhdytty.

Elinvoimaluotsi Aki Mikkola kyseli viime viikon lehdessä, millä adjektiivilla kuluvaa vuotta voisi kuvata. Akin tarjoamista vaihtoehdoista valitsen hankalan. Uskon, että kuluva vuosi tulee olemaan myös hyvin erilainen ja ennalta-arvaamaton.

Jälleen kerran havaittiin, että kunta on koneisto, jossa eri osa-alueiden ja toimijoiden tulee pelata yhteen. Tarvitaan joustoa ja luovia ratkaisua ja niitä on ihailtavasti löytynyt. Muutokset tarjoavat myös mahdollisuuden uusiutua ja tehdä asioita uudella tavalla. Kaikesta huolimatta kunnassa tehdään työtä kuten ennenkin.

Oili Mölsä
hallinto- ja talousjohtaja


7. toukokuuta 2020 9.00

Vuodesta 2020 on tulossa haasteellinen

Nykyisin käytetään runsaasti haasteellinen-sanaa teksteissä kuin teksteissä.  Se on varsin vaativa sana. Sen merkitys on sekä vaativa, vaikea, hankala että kiehtova ja houkutteleva. Usein tuntuu siltä, että käyttämällä haasteellinen-sanaa piilotetaan vaikea asia: on tilanteita ja asioita, joista ei pystytä puhumaan tai ei haluta puhua ”oikeilla sanoilla”. Saattaa olla myös niin, että ei tiedetä haasteellinen-sanan kaikkia merkitysvivahteita; sen ehkä ajatellaan olevan vain sanojen vaativa ja hankala synonyymi hiukan lievennettynä.

Voisin sanoa, että otin vastaan haasteellisen työn 2.3.2020, kun Punkalaitumen kunta palkkasi minut elinvoimaluotsiksi. Se voisi tarkoittaa, että otin vastaan vaativan, vaikean tai hankalan työn. Näin ei kuitenkaan ole, sillä koen työni pikemminkin kiehtovana ja houkuttelevana. Lähtötilanne oli se, että kunta oli päättänyt hoitaa elinvoiman kehittämisen toisin kuin aiemmin eli itsenäisesti. Tämä tarkoittaa, että kunnan elinvoimaa pyritään lisäämään ns. omana toimintana luomalla myönteistä kuntakuvaa parantamalla elinkeinoelämän edellytyksiä ja, että elinkeinoelämän palveluiden tuottamiseen etsitään uusia ratkaisumalleja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Lyhyesti sanottuna elinvoima on kulloinkin riittävää toiminta- ja uudistumiskykyä.

Käytännössä tämä tarkoittaa yhdessä tekemistä ja kuuntelemista herkällä korvalla. Esimerkiksi yrittäjiä ja yrittäjäyhdistyksiä tavataan tyytyväisyyskyselyn kanssa, sitten kun tilanne sen sallii. Me eli kunnan henkilöstö ja luottamushenkilöt haluamme tietää mitä voisimme tehdä vielä paremmin, jotta kunnan palvelut vastaavat kysyntään ja ovat niin laadukkaita, että kuntalaiset kokevat saavansa vastinetta verovaroilleen. Kunnan on myös tarjottava mahdollisimman kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinoelämälle, jotta työpaikat ja niiden myötä verotulot kehittyisivät myönteisesti.

Olemme oikealla tiellä. Punkalaidun koetaan turvalliseksi ja yhteisölliseksi kunnaksi, jossa on toimivia palveluja ja lukuisia harrastusmahdollisuuksia. Näin ovat kertoneet Tule kotiin -hankkeen toteuttamaan kyselytutkimukseen vastanneet kuntaan hiljattain muuttaneet. Eräs vastaajista on kuvannut Punkalaidunta ihmisenmittaiseksi asuinpaikaksi. Pidetään se sellaisena.

Ai niin! Otsikon Google-haku tuotti 558 000 tulosta alle sekunnissa. Mitenkä tuo äärimäisen tylsä otsikko sitten liittyy tähän kaikkeen? No ei oikeastaan mitenkään, mutta annan sinulle tehtävän: Vaihda otsikon viimeinen sana johonkin yllä olevista synonyymeista, kerro se minulle ja perustele valintasi. Ota yhteyttä vaikka jollakin näistä nykyajan viestintähärpäkkeistä. Soittaakin saa. Numero on 040 185 5253.

P.S. Edellä olevassa blogissa ei esiinny kertaakaan sanaa ”korona”.

Aki Mikkola

elinvoimaluotsi

Näytä kuva


30. huhtikuuta 2020 8.00

Suvivirttä ei lauleta Suomen kouluissa tänä keväänä

Tämän hetken ohjeiden ja tietojen perusteella Suomen kouluissa ei järjestetä kevätjuhlia ainakaan suurelle yleisölle. Kuntaliitto on ohjeistanut, että kevään valmistujais- ja ylioppilasjuhlia ei suositella pidettäväksi 30.5.2020. Juhlatapahtumat suositellaan siirrettäväksi elokuun viimeisen viikonlopun yhteyteen. Tämän jo niin perinteisen juhlapäivän siirtyminen on ikävää ennen kaikkea kevään ylioppilaille, ammattiin valmistuville ja perusopetuksen päättäville nuorille ja tietysti valmistuvien nuorten lähipiirille. Kaikki nämä nuoret olisivat varmasti ansainneet kovan työn palkinnoksi myös perinteiset kevätjuhlat. Ehkä kesän jälkeen suvivirsi kajahtaa sitten entistä komeammin Suomen kouluissa. Suvivirsi sopii muutenkin tähän hetkeen ja aikaan paremmin kuin aikoihin. Suvivirren juuret ulottuvat 1690-luvulle, jolloin Pohjoismaita kurittivat nälkä ja kulkutaudit.

Koulut ovat olleet etäopetuksessa reilun kuukauden. Luokanopettaja Sari Vainio-Knuutila kuvasi viikko sitten hyvin osuvasti opettajan, oppilaan ja perheiden arkea etäopetuksessa. Tämä meneillään oleva etäopetusaika on paljastanut monia asioita suomalaisesta koulujärjestelmästä ja sen merkityksestä yhteiskuntaan.

Opettajat ja oppilaat nostivat hyvin lyhyessä ajassa etäopetuksen ja etäoppimisen varsin korkealle tasolle. Tämän teki mahdolliseksi osaava opetushenkilökunta ja nopeasti oppiva nuoriso. Tietysti tähän kaikkeen on tarvittu monien lasten ja nuorten kotona myös vanhempien apua ja opastusta. Jos jotain hyvää on haettava tästä etäopetusajasta, niin varmasti opettajien ja oppilaiden digitaaliset taidot ovat kasvaneet huimasti, ja siitä voi olla myöhemmin hyötyä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Monissa maissa koulut ovat olleet ja ovat kiinni edelleen, mutta etäopetusta ei ole annettu.

Etäopiskelu ei kuitenkaan ole läheskään niin tasa-arvoista kuin lähiopetus. Lähiopetuksessa kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus opetukseen ja oppimiseen, jos se mahdollisuus vain käytetään hyväksi. Kotona opiskeltaessa oppilaiden olosuhteet ja välineet etäoppimiseen eivät ole samat. Joillakin on oma huone ja hyvä tietokone nopean nettiyhteyden kanssa. Joku toinen taas saattaa joutua tekemään töitä hälyssä ja huonojen välineiden kanssa. Tukea ja ohjausta tarvitsevat lapset ja nuoret jäävät ehkä nyt huonomman tuen piiriin, kuin olisi lähiopetuksessa.

Etäopetus jakaa mielipiteet ja kokemukset varmasti kahtia. Toisille etäopetus sopii hyvin, jopa paremmin kuin lähiopetus. Joillekin lapsille ja nuorille etäopetus on äärimmäisen uuvuttava ja väsyttävä kokemus. Olemme kaikki erilaisia ihmisinä ja oppijoina.

Mitä kauemmin etäopetusta on jatkunut ja jatkuu, niin sitä suuremmalta osin koulu näyttäytyy paikkana, jolla on hyvin suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koulu on sosiaalinen paikka, jota lapset ja nuoret kaipaavat, koulussa saa lämpimän aterian, koulut ovat Suomessa myös turvallisia paikkoja.

Sanna Marinin johtama hallitus päättää vapun tienoilla, aukeavatko koulujen ovet vielä tämän kevään aikana. Sosiaaliset ja hyvinvointiin liittyvät argumentit tulevat olemaan ehkä painavin syy koulujen ovien avautumiseen.

Joka tapauksessa koulujen ovet aukeavat ennemmin tai myöhemmin. Keskimäärin myös lähiopetus on parempi ratkaisu kuin etäopetus. Koulujen ydintehtävä on opetustehtävä, mutta hyvin tärkeitä asioita ovat myös lasten ja nuorten sosiaaliset kontaktit ja heidän hyvinvointinsa.

Hyvää kevään jatkoa ja toivotaan, että Donald Trump kerrankin on oikeassa ja auringon valo hävittää koronaviruksen. Valoahan meillä täällä Suomessa riittää näin keväisin ja kesäisin.

Arto Asa
Yhteiskoulun ja lukion rehtori