Valtuutettu vastaa

Punkalaitumen kunnan strategiakysely on avoinna 13.5. asti! Vastaa sinäkin kuntastrategiakyselyyn osoitteessa: https://forms.office.com/r/s0GXGWBLXK

Olemme haastatelleet Punkalaitumen kunnanhallituksen jäseniä kuntastrategiaan liittyen. Punkalaitumen Polku -nimeä kantava strategia on vuosille 2022-2030, ja sen painopisteitä ovat yritysmyönteisyys, ympäristö ja yhteisöllisyys.

Valtuutetut vastasivat:

Merja Pulakka ja Timo Karunen (yhteisöllisyys)

Marja Wakkala ja Antti Peltomäki (yhteisöllisyys)

Siiri Suonpää ja Niko Heikkinen (ympäristö)

Sirkka Madekivi ja Matti Seppä (yhteisöllisyys)

Markus Kouvo ja Sami Uutto (yritysmyönteisyys)

Linda Lähdeniemi ja Harri Lumme (strategia)

Valtuutettu vastaa: Linda Lähdeniemi ja Harri Lumme

VV - linda ja harri

Millä tavoin uusi strategia "Punkalaitumen Polku" tulee olemaan edeltäjäänsä parempi?

Linda: Näen, että uusi strategia ohjaa nykyisten valtuutettujen ja viranhaltijoiden päätöksentekoa ja kokoaa yhteisen päämäärän rohkeasta, vahvasta ja itsenäisestä kunnasta. Jokaisen strategian pitää pystyä elämään ajassa ja olla sitä toteuttavien henkilöiden yhteinen päämäärä. Uusi strategia tulee olemaan erilainen, mutten lähtisi vertailemaan edellisen tai edellisten strategioiden kanssa.

Harri: Edellinen strategia, joka on ohjannut kunnan päätöksentekoa tähän asti, on tehty vuonna 2018 sen aikaisen valtuuston ja viranhaltijoiden toimesta. Se on edelleen pääosin täysin toimiva, mutta strategiatyöryhmässä päätettiin ryhtyä uuden strategian tekemiseen, koska henkilövaihdosten lisäksi myös maailma ja kuntamme muuttuu. Uusi strategia on nykyisten valtuutettujen ja viranhaltijoiden tekemä ja strategiaprosessissa osallistetaan kuntalaisia, yrityksiä, sekä yhteisöjä. En tiedä voidaanko sanoa uuden strategian olevan edeltäjäänsä parempi, mutta sen pitäisi edellä mainituista syistä paremmin ohjata päätöksentekoa kunnan nykyisessä toimintaympäristössä.

Mitä asioita tulevassa kuntastrategiassa mielestänne pitäisi erityisesti edistää ja huomioida?

Linda: Haluaisin nostaa ehkä koko strategian läpileikkaavat teemat, jotka ovat vuorovaikutus, kestävä kehitys ja elinvoima. Nämä yhdistettyinä strategian kolmeen kärkiteemaan: yritysmyönteisyys, ympäristö ja yhteisöllisyys, luovat varmasti hyvän pohjan päätöksille sekä kunnan kehittämiselle pitkällä tähtäimellä. Toivottavasti uskallamme luoda uutta vanhaa kunnioittaen ja katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaan.

Harri: Mielestäni strategian painopistealueet yritysmyönteisyys, ympäristö ja yhteisöllisyys ovat kaikki juuri niitä alueita, joita edistämällä pärjäämme menestyvänä ja itsenäisenä kuntana myös jatkossa.

Miten parantaisitte osallisuutta?

Linda: Osallisuutta voi varmasti parantaa monienkin keinoin. Strategian luomisessa on ollut avoin kysely, on kohdattu ihmisiä eri ympäristöissä ja keskusteltu. Itse puhun mielummin jopa osallistumisesta kuin osallistamisesta. Kunnan tulisi olla yhteisö, jonka kehittämiseen ja toimintojen ylläpitämiseen koko kunta ja kaikki kuntalaiset osallistuisivat erilaisin välinein ja keinoin.

Harri: Osallisuus kuuluu tärkeänä osana yhteisöllisyyteen, mutta myös yritysystävällisyyteen. Osallisuutta voimme parantaa esimerkiksi kannustamalla kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä ottamaan kantaa kunnan päätöksentekoon. Siihen pitää tarjota mahdollisuus sopivien kanavien kautta ja viestintä on tietysti avainroolissa.

Miten jalkauttaisitte strategian valtuutettujen ja kunnan työntekijöiden keskuuteen?

Linda: Keskustelun kautta. Keskustelemalla ja yhteisen näkemyksen löytämällä uskon, että voimme viedä strategian tavoitteita yhdessä eteenpäin. Myös luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteiset työpajat voisivat olla yksi väline strategian jalkauttamiseen.

Harri: Jalkauttaminen tapahtuu parhaiten keskustelemalla valtuutettujen ja työntekijöiden kesken siitä miten valmisteltu strategia otetaan huomioon omassa päätöksenteossa ja jokapäiväisessä työssä. Parhaimmillaan strategian jalkauttamisen jälkeen meillä kaikilla on samansuuntainen käsitys siitä miten kuntaa johdetaan menestyksekkäästi tällä valtuustokaudella ja siitä eteenpäinkin.

_________________________________________________________________________________________

Valtuutettu vastaa: Markus Kouvo ja Sami Uutto

VV - markus ja sami

Miten vuoropuhelua yritysten ja kunnan välillä voisi lisätä?

Markus: Kunta voisi olla yhteydessä alueella toimiviin yrityksiin puhelimitse ja haastatella yrittäjiä tai järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa sekä kunta että yrittäjät voisivat lisätä keskinäistä yhteistyötä.

Sami: Mielestäni tulisi pohtia, onko vuoropuhelua kannattavaa lisätä - vaikka toki mahdollisuuksia on aina hyvä olla. Jo nyt yrittäjiä on monessa mukana sekä kunnallisella puolella, että yhdistyksissä. Aina ei aika riitä kaikkeen.

Miten kunta voisi parantaa alueen liiketoimintamahdollisuuksia?

Markus: Punkalaitumen liiketoimintamahdollisuuksia voitaisiin parantaa selvittämällä mitä tarpeita yrityksillä on ja miten kunta voisi omilla toimillaan vastata niihin.

Sami: Liiketoimintamahdollisuuksien parantaminen on pitkälti alasta riippuvaa. Yleisesti kuitenkin infran ja tiestön pitäisi olla kunnossa. Kaikissa byrokratiapapereissa kunta voisi auttaa enemmän yrittäjiä.

Miten kunta voisi edistää yritysten ympäristöliiketoimintaa?

Markus: Tarjoamalla koulutustilaisuuksia nykyisille yrittäjille. Markkinoida Kanteenmaan Kiertotalousklusteria potentiaalisille toimijoille.

Sami: Hyvin hoidetuilla jätepisteillä ja jätteiden kierrätysmahdollisuuksien tiedottamisella. Mielestäni ympäristöasiat ovat kuitenkin täällä monessa paremmin kuin esim. kaupungeissa, meillä on hyvä ja terve maalaisjärki.

Miten parantaisitte osallisuutta?

Markus: Vuoropuhelun avulla, sekä kunnan toiminnan läpinäkyvyyden parantamisella. Kuntalaisilla on oltava oikeus esittää mielipiteensä heitä koskeviin päätöksiin.

Sami: Pienillä porkkanoilla. Jos halutaan kuntalaisilta vastauksia, kysymysten pitää ollahelppoja, järkeviä ja rationaalisia.

Miten jalkauttaisitte strategian yrityksille?

Markus: Strategian jalkautuksessa tulisi käyttää konkreettisia esimerkkejä kuntastrategian eri painopisteiden huomioinnista osana yritystoimintaa.

Sami: Kunta ei voi aina ottaa, pitää joskus antaa. Yrityksille porkkanoita. Kierrätyksestä, ympäristöstä ja jatkuvuudesta tulisi keskustella, mutta ei sormia osoitellen.

_________________________________________________________________________________________

Valtuutettu vastaa: Sirkka Madekivi ja Matti Seppä

VV - sirkka ja matti

Miten kunta voi edistää ikäihmisten hyvinvointia tulevaisuudessa?

Sirkka ja Matti: Kunta voi toiminnallaan vahvistaa myös ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän ympäristön ja kulkuyhteydet sekä palvelujen kuljettamisen kauemmaksikin keskustaajamasta. Kunnan pitää mahdollistaa terveyttä edesauttavat toimenpiteet ja harrastukset sekä sairauksia ennaltaehkäisevät palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tietoa palveluista moni ikäihminen pystyy jo hankkimaa digiyhteyksien kautta mutta heillekin, joilla ei sellaisiin ole mahdollisuutta, pitää palveluja ja tietoja saada. Tiedonsaantia palveluista pitää saada myös paikallislehden sivuilta tai erilaisissa ryhmissä vierailemalla ja tiedottamalla.

Miten yhteisöllisyys mielestänne näkyy kunnan tarjoamissa palveluissa, miten sen näkyvyyttä voitaisiin lisätä?

Sirkka ja Matti: Kunnan yhteistyö yhdistysten ja eri toimijoiden kanssa. Kunnan palvelujen ja esim. harrastustoiminnan yhteensovittaminen eri yhteisöjen kanssa. Käytännön esteiden poistaminen. Laajassa kunnassa myös kuljetuspalvelujen järjestäminen eri tilaisuuksiin. Naapuriavun mahdollisuus ja vapaaehtoistyön koordinoiminen. Kaikenikäisten toiminta yhdessä. Ikäihmisten elämänkokemuksen saattaminen muidenkin tietoon.

Miten parantaisitte osallisuutta?

Sirkka ja Matti: Ei taida olla vain yhtä osallisuutta kohentavaa asiaa. Ikäihmiset ovat erilainen joukko. Elinikäisen oppimisen mahdollisuudet on kartoitettava, digiopetus on nykypäivänä mahdollistettava myös ikäihmisille, tulevaisuudessa se lienee jo kaikkien osaamista. Erilaisten yhteisöjen toiminnasta tiedottaminen, kuten eläkejärjestöt, muut järjestöt, seurakunta, ja kunnan järjestämät tilaisuudet. Laitoksissa ihmisten toiminnan mahdollistaminen, tietenkin voinnin ja halujen mukaan. Mahdollisuus kuitenkin vaikuttaa omaan elämäänsä. Osallisuutta voidaan lisätä myös ikäihmisten kuulemisella erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

_________________________________________________________________________________________

Valtuutettu vastaa: Siiri Suonpää ja Niko Heikkinen

VV - siiri ja niko

Millainen Punkalaitumen ympäristö on nyt ja millainen se voisi teidän mielestä olla 10 vuoden päästä?

Siiri: Koen, että Punkalaidun on hyvä ympäristö elää. 10 vuoden päästä Punkalaidun voisi olla elinvoimaisempi, esim. palveluita ja matkailutoimintaa voisi olla enemmän.

Niko: Mielestäni Punkalaitumen ympäristö on tällä hetkellä hyvin puhdas ja luonnollinen, luulen että ympäristö ei tule muuttumaan kovinkaan paljoa seuraavan 10 vuoden aikana.

Miten kunta voisi edistää (nuorten) ympäristökasvatusta?

Siiri: Kunta voisi lisätä kouluissa kierrätyksen näkyvyyttä ja puhua asioista, jotka vähentävät ilmastopäästöjä.

Niko: Kunta voisi edistää nuorten ympäristökasvatusta tuomalla sitä enemmän esille kouluihin.

Miten nuoret suhtautuvat ympäristönsuojeluun, mitä toimenpiteitä nuoret tekevät ympäristön suojelemisen eteen?

Siiri: Nuoret kierrättävät, käyttävät kimppakyytejä ja keskustassa asuvat kulkevat kouluun pyöräillen ja kävellen.

Niko: Luulen, että Punkalaitumella nuoret eivät kiinnitä ympäristön suojeluun paljoakaan huomiota vaan suurinosa kulkee vain helpointa kautta, esimerkiksi ottaa auton polkupyörän sijasta.

Miten parantaisitte osallisuutta?

Siiri: Osallisuutta parantaisi se, että jokaisen ikäluokan ihmiset otettaisiin huomioon pättöksenteossa. Mielestäni nuorilla pitäisi olla edustaja myös lyhytaikaisemmissa työryhmissä.

Niko: Parantaisin osallisuutta lisäämällä tietoa mahdollisuuksista, esim. koulussa.

Miten jalkauttaisitte strategian nuorille?

Siiri: Strategiaa voisi esitellä nuorisotila Karusellillä ja somessa sekä koulussa jollain tunnilla.

Niko: Jalkauttaisin strategiaa koulujen ja nuorisotilojen kautta.

_________________________________________________________________________________________

Valtuutettu vastaa: Marja Wakkala ja Antti Peltomäki

VV - marja ja ana

Miten yhdessä tekeminen ja yhteistyö näkyy mielestänne punkalaitumelaisessa arjessa?

Marja ja Antti: Punkalaitumella yhdistystoiminta on aktiivista ja monipuolista, kuten myös erilainen vapaaehtoistyö. Samoin talkootyöhenki on edelleen voimissaan. Poliittinen päätöksenteko perustuu myöskin pitkälti asioiden hoitoon yhdessä. Kokouksissa käydään monipuolista keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Politikointi ei ole ykkösasiana.

Mitä asioita kunta yhdessä kuntalaisten/yritysten/yhteisöjen kanssa voisi tulevaisuudessa edistää?

Marja ja Antti: Kunnan roolina on tarjota foorumit ja tieto/asiapohja, jotta kuntalaiset voivat kokoontua ja aktiivisesti ottaa kantaa päätöksentekoon tuleviin asioihin. On tärkeää, että kunta kuulee laajasti kaikkien kuntalaisten toiveita ja suunnitelmia. Tällaiset keskustelutilaisuudet mahdollistavat raikkaiden uusien ajatusten ja näkemysten löytymäsine. Nuorten toiveiden kuuleminen on ihan ykkösasia.

Mikä on mielestänne kunnan rooli yhteisöllisyyden edistäjänä?

Marja ja Antti: Kunnan roolina on valmistella päätettäviä asioita niin, että päätökset edistävät kaikkien kuntalaisten ja kunnan osien kehittämistä tasapuolisesti. On tärkeää ottaa myös erityisryhmät ja heidän elinolojensa ja hyvinvointinsa kohentaminen tarkasteluun. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat paras mainos uusien kuntalaisten tänne muuttamiseen ja kertoo siitä aidosta punkalaitumelaisesta yhteisöllisyydestä.

Miten parantaisitte osallisuutta?

Marja ja Antti: Kuntalaisilla tulee olla helppoja kanavia tuoda omia näkemyksiään ja ajatuksiaan kunnan tietoon ja näin saada toivomiaan asioita toimielinten käsittelyyn. Asioiden tuominen kuntalaisten tietoon varhaisessa vaiheessa eli silloin kun niihin vielä voi vaikuttaa. Paras vaikuttamiskanava on sen "oman" luottamushenkilön kautta. Luottamushenkilöt on valittu tekemään päätöksiä, joten äänestämällä voi vaikuttaa. Kunnan järjestämät kuntalais- ja kyläkokoukset voisivat ajan myötä aktivoida asukkaita ajatustensa julkituomiseen, kunhan toimintamalli vakiintuu. Ja tietysti netissä pitää olla sivusto, jonne voi esittää niin kritiikkiä, ideoita kuin kiitosta kunnan toimintaan liittyen.

Miten jalkauttaisitte strategian yhdistyksille?

Marja ja Antti: Eiköhän paras tapa olisi kutsua yhdistysaktiivit ja yhdistysten puheenjohtajat yhteiseen palaveriin, jossa strategia käsiteltäisiin. Samalla paikalla olevat voisivat tehdä kysymyksiä niistä asioista, mitkä eivät strategiaa lukemalla heti avautuneet. Strategia on helppo käydä kohda kohdalta läpi, kun jokaisella osallistujalla on kirjallinen teksti kädessään. Näiden ihmisten kautta strategiatietoisuus leviää eri yhdistyksen jäsenille.

_________________________________________________________________________________________

Valtuutettu vastaa: Merja Pulakka ja Timo Karunen

VV - timo ja memmu

Millä keinoilla tai toimenpiteillä kunta voisi edistää kuntalaisten hyvinvointia tulevaisuudessa?

Merja: Kuntalaisten hyvinvointia edistävät mm. laadukkaat varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio, kirjasto, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Tiivis yhteistyö yritysten, yhteisöjen ja eri järjestöjen kanssa on tärkeätä. Ympäristöstä ja sen viihtyisyydestä huolehtimalla, sekä huomioimalla toiminnassaan tasapuolisesti eri ikäiset, ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat kuntalaiset.

Timo: Mahdollistamalla monipuoliset liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut kuntalaisille. Palvelut voi tuottaa kunta itse tai muu toimija kunnan tiloissa tai muuten yhteistyössä. Lisäksi pitää opastaa kuntalaisia hyvinvointialueen palvelujen saamisessa ja valvoa, että palveluja on saatavilla.

Mikä on mielestänne tärkein kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiskeino tällä hetkellä?

Merja: Lähipalveluiden turvaaminen omalla paikkakunnalla. Se, että täällä on jatkossakin saatavissa esim. lääkäri-, hammaslääkäri ja neuvolapalvelut. Vesihuollon saneeraustoimenpiteet.

Timo: Hyvät olosuhteet päiväkodissa ja kouluilla. Tarkoitan sekä asianmukaisia tiloja että laadukasta opetusta.

Miten parantaisitte osallisuutta?

Merja: Avoin ja oikea-aikainen asioista tiedottaminen on yksi tärkeimpiä edellytyksiä kuntalaisten osallistamisessa ja luottamuksen luomisessa. Etenkin ennen isoja päätöksiä erilaiset mielipidekyselyt ja keskustelutilaisuudet antaisivat kuntalaisille mahdollisuuden tulla kuulluiksi, ja lisäisivät vuorovaikutusta virkamiesten, päättäjien ja kuntalaisten kesken. Onnistuessaan tämä toisi meitä lähemmäs toisiamme, ja tekisi yhteydenpidosta luontevaa.

Timo: Lisäämällä kuntalaisten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Miten jalkauttaisitte strategian kuntalaisille?

Merja: Ahkeralla tiedottamisella, kunnan nettisivut ja paikallislehti nyt ainakin. Keskustelutilaisuuttakin kannattaisi yrittää. Virkamiehet ja luottamushenkilöt voisivat jalkautua jututtamaan kuntalaisia vaikkapa toripäivinä. Strategian toteutumista olisi hyvä seurata säännöllisin väliajoin myös yhdessä kuntalaisten kanssa.

Timo: Kaikkien päätösten pitää olla strategian mukaisia. Näin toimittaessa kuntalaisen arjen pitäisi olla sujuvaa.