Hyvä Vapakas

Lähetimme mökkipostia tänä kesänä pitkästä aikaa Punkalaitumen vapaa-ajan asukkaille. Mökkiposti lähetettiin yhteensä 23 vapaa-ajan asukkaalle joko sähköisesti tai kirjeitse. Postin tarkoituksena oli vinkata alueen vapaa-ajan asukkaille kohteista, nähtävyyksistä, palveluista ja tekemisestä. Punkalaitumella on paljon mahdollisuuksia, ja toivoimme että postin saajat löytäisivät jotain uutta ja mielenkiintoista nähtävää ja tehtävää. Kunnanjohtaja Tuija Ojala kirjoitti postin mukaan oman tervehdyskirjeensä, josta ote alla.

Hyvä Vapakas eli vapaa-ajan asukas

Hienoa, että viihdyt täällä Punkalaitumella, pitäjistä parhaimmassa. Punkalaidun kuuluu niiden juurevien kuntien joukkoon, joiden asukkaista yli 55 prosenttia on syntynyt kotikunnassaan ja asuu täällä. Juurevuudesta johtuen Punkalaitumen kielen nuotti ja murre elää edelleen vahvana.

Tarjoan avuksesi kevyen selviytymispaketin Punkalaitumen kielestä, sillä kieli tämä on, eikä mikään murre. Kun käyt täälläpäin kylässä, huomaat laulelevasi tietyllä nuotilla vielä vierailun jälkeenkin. Punkalaitumelainen puhuu aina laulavalla nuotilla. Murteen konsonantin kahdentuminen esimerkiksi sanoissa 'hyvvää' ja 'kovvaa' on tyypillinen piirre. Myös vokaalin korvaaminen konsonantilla on mahdollista Täälä lausutaan nimi Teuvo levveesti kahdella v-kirjaimella Tevvo ja sanan keskeltä voidaan toinen konsonantti jättää mielivaltaisesti kokonaan poiskin.

Punkalaitumen kielestä puuttuvat myös lähes kokonaan kirjaimet D, G ja F. Vanha sanaparsihan sanoo, että "ei Punkalaitumen kiälesä ähävää o, muuta ko sanasa pesufati". Sanat meidän, teidän tai heidän ausutaan meitin, teitin ja hejän. Lause "sudet menivät ihan meidän talon läheltä" kuuluukin "suret meni siittä iha likil meijää". Kesähaastehan voisi ollakin, että opi Punkalaitumen kieli vuodessa. Harjoittelemalla ja keskustelemalla sen oppii.

- Tuija Ojala, kunnanjohtaja.

Onko sinulle jo tarttunut Punkalaitumen kiäli mukaan, kun olet täällä vieraillut?

Tiia Korhonen

---