Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.
8.00
Ajatuksia etäkoulusta
Mitä kuuluu oppilaani? Mitä kuuluu kotiväki? Ehdittekö jo lukea aamun whatsapp-viestiketjuni? Senkin, joka oli menossa pojalleni armeijaan? Pääsittekö teamsiin tällä kertaa? Soitanko? Verkko taitaa olla taas kuormittunut? Kuuluuko ääneni? Entä nyt? Saitko tehtyä matikan tehtäväsi? Mitä mukavaa teit viikonloppuna? Väsyttääkö? Onpa komea kissa teillä! Voisiko se kuitenkin siirtyä pois pöydältä, että näkisin videopuhelun aikana myös sinut ja kirjasi?
Huhtikuisena maanantaina opettaja lukee satua koulun kirjastossa videopuheluna luokkansa etä- ja lähioppilaille. Yhdessä ruudussa tarinaa kuuntelee etäoppilas pää kallellaan pehmolelukasan keskellä. Lähioppilas kahistelee opettajan vieressä säkkituolissa pinkki dinosaurus kainalossaan. Samat elkeet, välimatkaa kilometrejä.
Oppilas mainitsee, että open tukassa on enemmän harmaata kuin ennenvanhaan koulussa. Digihikeä puskeva opettaja haikailee kampaajalle ja yrittää samalla kutsua linjoilta pudonnutta oppilasta takaisin keskusteluun.
Etäopetus kuormittaa opettajia ja ohjaajia. Koulumme opettajat ja ohjaajat huolehtivat tiimeinä lähiopetuksesta. Etäpäivinä olohuoneesta muodostuu työhuone, jonka pyhyyttä opettajan koira koettelee pontevasti. Opettajan omat kolme etäkoululaista ovat päivät omillaan, illalla paikataan hommia tarvittaessa yhdessä.
Opettaja digiloikkii sähköisten sisältöjen ja sovellusten pikakursseilla, tubettaa ja kuvaa, kokeilee ja kiroilee. Kävelee pitkin metsäpolkuja sen sometähdeksi pyrkivän koiran kanssa ja hengittelee. Yrittää vielä kerran iltamyöhällä ja onnistuu. Seuraavana aamuna ei muista, miten ongelma ratkesi.
Opettaja karsii oppisisältöjä rankalla kädellä, vähemmän on nyt enemmän. Perheistä ei voi kouluttaa opetusalan ammattilaisia wilmaviesteillä.
Opettaja peruu sielu kirvellen kevään opintoretkiä ja teemapäiviä. Kaipaa koulun pihalle oppilaiden välituntimeteliä. Kaipaa halauksia ja kaatuvia vesivärikuppeja. Odottaa videopuhelua yhtä hartaasti kuin oppilaatkin. Murehtii, toteutuuko oppimisen tuki kaikille sitä tarvitseville. Iloitsee lasten spontaaneista viesteistä ja kuvista. Kiittelee tehdyistä tehtävistä. Miten luovia ja erilaisia lopputuloksia kodeissa syntyykään!
Etäopetus vastuuttaa ja kuormittaa perheitä. Pitää huolehtia tehtävistä ja palautuspäivämääristä, on askartelua, jumppaa ja leipomista. Pitää ottaa haltuun sähköisiä sisältöjä salasanoineen. Yläkouluikäisillä useamman tunnin rupeama koneen ääressä on intensiivistä ja väsyttävääkin. Vanhempien rooli omien töiden ohessa on kannustaa ja paimentaa. Lohduttaa kaverin kaipuussa, pitää kiinni kyläilykiellosta, erotuomaroida ja taas kerran muonittaa. Kiitos, kun jaksatte!
Jokainen meistä opettajista ottaisi iloiten luokkaansa oppilaat ja tekisi työtään ihan siinä kasvokkain. Jokainen meistä toivoo, ettei yksikään oppilaista putoaisi koulupolultaan. Ettei yksikään perhe uupuisi liian ison kuorman alle. Oppimistavoitteita voimme kursia kiinni myöhemmin. Tähän on opetusministeriökin myöntämässä taloudellista tukea kunnille. Juuri nyt on olennaista pitää turvallisuudesta ja arjen rutiineista kiinni. Muistettava, että maailman tärkeimmät asiat ovat siinä ihan lähellä.
Sari Vainio-Knuutila
Luokanopettaja
Pohjoisseudun koulu