Tällä sivulla julkaisemme eri kirjoittajien tekstejä Punkalaitumesta ja punkalaitumelaisuudesta, välillä muitakin ajankohtaisia aiheita sivuten.
8.00
Keskuskoulun kuulumisia
Keskuskoululla lukuvuosi tätä kirjoittaessani on juuri kääntymässä viimeisen kuukauden puolelle. Nyt kerätään vielä ne viimeiset voimat, jotta jaksetaan keskittyä oppimiseen, opettamiseen ja ohjaamiseen. Lukuvuoden loppua värittävät aina erilaiset retket, joista tänäkin vuonna pääsevät nauttiman kaikki koulun oppilaat. Siitä täytyy antaa valtaisa kiitos kotijoukoille ja erityisesti koulun vanhempaintoimikunnalle, jotka ovat olleen tärkeinä tekijöinä retkivarojen keräämisessä. Kodin ja koulun yhteistyö saumaton on välttämätön asia myös lasten ja nuorten terveellisen ja turvallisen kasvun edistäjänä. Siksi me tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja kommunikointia kodin ja koulun välille.
Koulumme lukuvuoden teemaksi valikoitui tänä vuonna hyveet. Luokat ovat kukin omalla tahollaan käsitelleet hyveitä innokkuus, sinnikkyys, välittäminen, luottamus, rehellisyys, vastuullisuus, kunnioitus ja rohkeus ja ovatpa ne jatkuvasti näkyvillä myös koulumme rappusissa. Näitä hyveitä on painotettu myös arkipäivässä ja teeman ympärille rakennettiin vieläpä teemapäivä, jossa aiheisiin paneuduttiin yhdessä.
Keskuskoulun toimintaan on myös tänä lukuvuonna vaikuttanut viereisen tontin rakennusprojekti. Yhteiskoulun ja lukion opetustilojen lisäksi sinne tulevat myös esimerkiksi Keskuskoulun musiikin opetustilat ja ruokala, eli myös pienimmät oppilaat pääsevät maistelemaan uuden koulun tunnelmaa sen valmistuttua. Kovasti täällä alakoulunkin puolella jo odotellaan, milloin naapuriimme saadaan opiskelijat, ohjaajat, siistijät ja opettajat omaa työtään tekemään. Emmekä pistä pahaksemme sitäkään, että koulun valmistuttua saamme nykyisen Yhteiskoulun kotitalousluokkatilan omaan käyttöömme. Sinne voisi vaikka sijoittaa sen kaivatun kieliluokan nyt kun kielenopetuksen varhentaminen tuo lisää luokkia kielenopiskelun pariin.
Pienen kunnan pienen koululaitoksen hyvänä puolena voidaan pitää sen joustavuutta erilaisissa asioissa. Punkalaitumella tämä on näkynyt muun muassa siten, että erilaisten oppijoiden erilaiset tarpeet on ollut mahdollista ottaa varsin hyvin huomioon. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Keskuskoulun ja Pohjoisseudun koulun välillä on ollut mahdollista tehdä varsin joustavasti oppilasliikkuvuuksia. Toisinaan on Keskuskoululta siirrytty Pohjoisseudun koululle ja toisinaan liikkuvuutta on ollut toiseen suuntaan. Tämä kaikki on tapahtunut annettujen resurssien sen mahdollistaessa. Meillä on ollut mahdollista myös henkilökohtaisten ohjaajien käyttämiseen kunnan omilla sekä ELY-keskukselta tulleilla resursseilla.
Kunnan talouden tasapainottamisohjelma toi mukanaan muutoksia alakoulujen aamupäivätoimintaan. Ensi lukuvuonna sitä järjestetään vain Keskuskoulun yhteydessä, jonne myös Pohjoisseudun aamutoimintaa tarvitsevat oppilaat saapuvat. Myös luokkamuotoinen erityisopetus siirtyy tulevana lukuvuonna kokonaisuudessaan Keskuskoululle. Sen sijaan esikoulun jatkuminen molemmilla alakouluilla oli helpotus myös Keskuskoululle. Nykyisen kokoisilla ryhmillä Keskuskoulun olisi käytännössä ollut hyvin vaikea mahduttaa kaikkia eskareita tiloihinsa.
Tarkan euron ajat tuovat varmasti jatkossakin muutoksia koulujen toimintoihin, käytänteisiin ja palveluihin. Mitä ne tulevat olemaan, se jää nähtäväksi.
Ville Ahvenus
Keskuskoulun johtaja
8.00
Vaalipuheet ja vappupuheet on pidetty – Sote-uudistus jatkuu
Elämme juuri nyt hallitustunnustelujen aikaa. Sote-uudistuksen valmistelu on lykkääntynyt ja asiaan vihkiytyneet valmistelijat ovat vetäytyneet toisiin tehtäviin. Sote-uudistusta, työnimellä Paras-hanke, valmisteli Vanhasen-Kiviniemen hallitus 2006-2011. Uudistusta, joka päätyi melkein toteutuneeseen maakuntamalliin, vetivät Kataisen ja Stubbin hallitukset 2011-2015 ja viimeistelyvaihe jäi Sipilän hallitukselle 2015-2019.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet vähintään kahdentoista vuoden ajan politiikan temmellyskenttänä. Vastuuton valtakunnan politiikka on johtanut tilanteeseen, jossa nyt ollaan. Kuntien taloudelliset voimavarat ovat lopussa ja sote-uudistuksen loppua ei näy. Ei näy oikeastaan onnistuneelle uudistukselle alkuakaan. Poliittinen riski on todellakin realisoitunut ja käynyt veronmaksajille kalliiksi.
Pienet kunnat ovat koko valmistelun ajan olleet liipasimella. Aluksi liitettiin kuntia yhteen ja etsittiin ns. vahvempia hartioita palvelutuotantoon. Seuraavaksi, värikkäiden vaiheiden jälkeen, alettiin kyhätä maakuntamallia. Kaikissa vaihtoehdoissa olisi päädytty lopputulokseen, jossa sekä päätäntävalta että lähipalvelut karkaisivat suurempiin keskuksiin. Punkalaitumen kaltaisten pienten kuntien osalta sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi, ikään kuin välivaiheena, suurempiin yksiköihin. Palvelujen järjestämisvastuukunnaksi Punkalaitumen osalta tuli Sastamala.
Valtakunnallisessa sote-muutoksessa isot hoiva-alan yritykset kiirehtivät apuun ja valtasivat markkinoita sillä verukkeella, että pelastavat kuntien lähipalvelut. Kunnat yksityistivät palvelujaan ja kiinteistöjään yksityiselle sektorille taatakseen paikallispalvelut ja turvatakseen paikalliset työpaikat. Kiire oli, koska rajoittamislain voimaantulokin uhkasi ja lisäsi painetta ulkoistaa.
Sote-palvelujen yksityistäminen on edelleen vauhdissa, tätä muutosta ei voi enää pysäyttää, vaikka se rajoittamislaki on voimassa. Yksityisten terveysyhtiöiden tulevaisuus näyttää hyvältä, julkinen sektori on rikki, poliittinen kenttä sekava ja yrittäjien tulevaisuudessa siintää sijoittajan palkinto. Luottamus isoihin hoiva-alan yrityksiin on heikentynyt, jos muistatte, niin julkiset palvelut olivat samassa tilassa muutamia vuosia sitten. Luottamus pienten perheyritysten pärjäämiseen alalla alkaa vahvistua. Kotihoidon piirissä on paljon ihmisiä, joiden oikea osoite on välimuotoinen hoito- tai hoivakoti. Asiakkaan kunto ei edellytä tehostettua palveluasumista, mutta kotonakaan ei yksin pärjää. Välimuotoisista hoivapaikoista on pula.
Punkalaitumella Pakarin asumispalvelujen valvontatilanne on jatkunut jo pitkään ja jatkuu siihen saakka, kunnes toisin ilmoitetaan. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Saimikodin palvelutuotanto on irtisanottu ja kesän aikana Saimikoti tyhjenee. Saimikodin tilat sopivat parhaiten kymmenen asiakaspaikan hoito- tai hoivakodiksi. Olisi hyvä, jos uusi mahdollinen yrittäjä täyttäisi ”Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen palvelusetelisääntökirjan” ehdot.
Palvelusetelimaailmassa on selvää näyttöä siitä, että asukkaat valitsevat mielellään pieniä tuottajia hoivakodeiksi. Asiakkaiden suhteen Suomi on varmasti omavarainen. Suomen suurin ikääntymisaalto on vasta tulossa. Nyt yli 75-vuotiaita on 530.000 ja vuonna 2030 yli 75-vuotiaita tulee olemaan n. 800.000.
Sote-uudistuksen lainsäädäntöpaketti ei ehtinyt valmiiksi, mutta työsarka on edelleen olemassa. Keinot sille, miten voidaan hillitä kustannusten nousua ja samalla taata laadukkaan palvelut asukkaiden saataville ovat edelleen löytymättä. Sote-uudistuksen on siis jatkuttava ja se jatkuu.
6.5.2019 Tuija Ojala, kunnanjohtaja
8.00
Pohjoisseudun koulunmäeltä
Kouluissa lukuvuosi alkaa olla lopuillaan. Tässä vaiheessa kevättä katsotaan taaksepäin ja mietitään, missä asioissa on onnistuttu, mitä kaikkea on opittu ja mitä ehkä on syytä tehdä tulevaisuudessa toisin. Oppilaat ovat aika kovilla viimeisten viikkojen koeruuhkien kanssa, opettajat puolestaan arvioivat kokeita ja lukuvuoden työskentelyä ja miettivät todistusarvosanoja.
Koulun alkaessa viime elokuussa tälle lukuvuodelle valittiin muutama teema tai painotusalue. Pohjoisseudun koulussa yksi näistä teemoista on ollut kestävä kehitys. Yhteistyökumppaneiden avulla saimme koululle talouskompostorin, jota on opeteltu täyttämään ja käyttämään oikein. Kierrätystä on muutenkin käsitelty usein. Toiseksi, hyviä tapoja ja toisen huomioonottamista on opeteltu, kuten joka vuosi. Ja kolmas tärkeä asia on ollut lasten innostaminen lukemiseen. Sitä on suuresti edesauttanut koulumme yläkertaan tehty uusi kirjasto, johon saimme rahoituksen Lukuklaani-kilpailuun osallistumalla edellisenä lukuvuonna. Oppilaat ovat käyttäneet kirjastoa ahkerasti paitsi pulpettikirjojen lainaamiseen myös rauhallisena lukusoppena ja ryhmätöiden tekopaikkana. Onpa siellä välillä joku koulupäivän aikana sairastunut käynyt lepäilemässäkin tai kiukunpuuskainen oppilas rauhoittumassa ja vetämässä henkeä.
Mennyt talvi oli hieno: päästiin luistelemaan, välitunnit laskettiin liukurilla mäkeä, tehtiin lumi- ja jäätaidetta ja koulun takana olevilla pelloilla hiihdettiin. Vaikka ilmastonmuutos huolestuttaa ja siitä puhuvat ihan pienetkin oppilaat, ainakin vielä saadaan nauttia neljästä vuodenajasta. Täällä metsän kupeessa ja komeiden peltomaisemien keskellä luonnonilmiöitä ja vuodenaikojen vaihtelua on hienoa seurata.
Yhteistyö koulun ja kotien välillä on toiminut hyvin ja siitä olemme kiitollisia. Joulumyyjäiset ja monta muutakin tempausta on saatu toteutettua yhteistyöllä, ja loppukeväällä tempauksia on vielä tulossa lisää. Punkalaitumen seurakunnan kanssa yhteistyö on jatkunut hyvässä hengessä kuten aikaisemminkin. Myös oppilaskunta on ollut idearikas ja innostunut ja järjestänyt välillä vaihtelua koulupäiviin.
Näin keväällä katsotaan paitsi taaksepäin, myös tulevaan. Vuosi sitten koulussamme oli huoli esikoulun jatkumisesta. Nyt iloitsemme siitä, että esikoulu Pohjoisseudulla tulee jatkumaan. Säästötoimenpiteitä piti kuitenkin tehdä, ja niinpä ensi lukuvuonna meillä ei ole enää aamutoimintaa eikä pienryhmää ja avustajia on yksi vähemmän kuin tänä lukuvuonna.
Ensi syksynä uutena asiana aloitetaan varhennettu kieltenopetus 1.-2.-luokkalaisille. Pohjoisseudun koulussa alkuopetuksen oppilaat opiskelevat englantia yhden oppitunnin viikossa. Nämä tunnit koostuvat enimmäkseen lauluista, loruista, leikeistä ja muusta toiminnasta. Olemme täällä koulussa huomanneet, että ekaluokkalaisetkin osaavat jo yllättävän paljon englantia opittuaan sitä peleistä, TV:stä ja musiikista. Pian nähdään, miten paljon he saavat hyötyä varhennetusta kielenopetuksesta.
Lukuvuosi alkaa siis olla lopuillaan. Välitunneilla jo hypitään narua, pelataan jalkapalloa ja sählyä, leikitään vanhaa tuttua ”kymmenen tikkua laudalla” -leikkiä, keinutaan ja kiipeillään. Luokkaretkibussit on tilattu ja retkikohteet varattu. Osalla oppilaista ja vanhemmista on vielä menossa kevääseen kuuluvia vanhempainpalavereja. Kuudesluokkalaisten ajatukset alkavat olla jo yläkouluasioissa, opinto-ohjaaja on käynyt heitä tapaamassa ja yläkouluun tutustuminen on juuri nyt ajankohtaista. Myös tulevat esikoululaiset saapuvat pian tutustumaan Pohjoisseudun kouluun, ja samalla nykyiset eskarilaiset harjoittelevat yhden päivän ajan ekaluokkalaisena olemista. Ja kevätjuhlaakin on jo alettu miettiä ja valmistella. Kohta harjoitellaan taas Suvivirttä!
Elina Tervajärvi
Pohjoisseudun koulun johtaja vs.
8.00
Varhaiskasvatuksen kuulumisia
Eduskuntavaaleissa meille annetaan jälleen uudet pelimerkit kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiselle. Nähtäväksi jää minkälaisen kannan uusi eduskunta ja tuleva hallitusohjelma ottavat näihin.
Kulunut hallituskausi on varhaiskasvatuksen näkökulmasta tarjonnut sekä vastatuulta että myötätuulta. Aluksi heikennettiin lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta, ja kasvatettiin henkilöstön ja lasten suhdelukua. Sitten suunta kääntyi. Yhteiskunnallinen keskustelu varhaisten vuosien merkityksestä koko elinikäiselle oppimiselle nousi voimakkaasti esille. Varhaiskasvatuksen puolustajiksi ilmoittautuivat kasvatustieteilijöiden lisäksi taloustutkijat. Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus voidaan pitkällä aikavälillä osoittaa merkittävällä taloudellisella säästöllä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lasten kasvuun ja oppimiseen satsataan, sitä enemmän yhteiskunnalle tulee säästöjä tulevina vuosina. Erityisopetuksen ja syrjäytymisen kulut supistuvat ja lapset ja nuoret saavat elämäänsä mittaamattoman arvokasta inhimillistä pääomaa. Varhaiskasvatus on todistettavasti kannattava investointi.
Punkalaidun on ottanut ison loikan tulevaisuuteen satsaamalla sekä uuteen kouluun, että uuteen päiväkotiin. Kiitos siitä luottamushenkilöille, jotka ovat rohkeasti uskaltaneet ottaa nämä isot askeleet. Punkalaitumella arvostetaan kasvatusta ja opetusta, ja panostetaan lapsien ja nuorten tulevaisuuteen. Vaikka olemmekin vanhusvoittoinen kunta, tämä antaa hyvän signaalin perheille ja myös mahdollisille tuleville kuntaan muuttaville perheille kunnan tahtotilasta.
Varhaiskasvatus on ollut monin tavoin murrosvaiheessa. Vihdoin viime vuonna astui voimaan pitkään odotettu ja valmisteltu varhaiskasvatuslain kokonaisuus, jossa yhdessä laissa säädellään varhaiskasvatuksen kokonaisuutta henkilöstön ja lasten suhdeluvuista opetuksen sisältöön asti. Merkillepantavaa on varhaiskasvatuksen pedagogiikan painotus. Vuodesta 2030 lähtien tulee kaikissa päiväkodin lapsiryhmissä vähintään kahdella kolmasosalla olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Tämä tarkoittaa henkilöstön korkeampaa koulutustasoa, mikä valtakunnan tasolla tarkoittaa lisäpanostusta opettajien ja sosionomien koulutukseen, opettajista kun tällä hetkelläkin on kova pula. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Uudistuksella mahdollistetaan myös kelpoisuuden saaminen tutkintoja täydentämällä.
Lakiin sisältyy monia täsmennyksiä, jotka toteutuessaan parantavat varhaiskasvatuspalveluita. Entistä enemmän korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatuksen suunnittelussa, järjestämisessä, tuottamisessa ja siitä päätettäessä. Lakiin on kirjattu lapsen suojeleminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja laissa on myös tarkennettu vuorohoitoa koskeva säännös. Eli vuorohoitoon ei ole subjektiivista oikeutta. Kuntien on tarpeen mukaan vuorohoitoa tarjottava, mutta oikeus vuorohoitoon on perheellä vain kummankin huoltajan yhtäaikaisella työstä tai opiskelusta johtuvasta ilta- tai viikonloppuhoitotarpeesta. Varhaiskasvatuksen sisältöä ja toteutusta säädellään valtakunnallisilla varhaiskasvatussuunnitelman perusteilla ja paikallisella varhaiskasvatussuunnitelmalla, jota paraikaa Punkalaitumellakin päivitetään vastaamaan uutta lakia. Jokaiselle lapselle laaditaan myös yksilöllinen, henkilökohtainen lapsen oma vasu, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa.
Tätä kirjoittaessani aurinko paistaa kirkkaasti enteillen uutta kevättä. Varhaiskasvatuksen tulevaisuus näyttäytyy ihan hyvältä. Uuden päiväkodin rakentaminen on päässyt alkuun ja hyvään vauhtiin. Väistötiloissa hoidon järjestäminen erilaisine ongelmineen on vajaan vuoden kuluttua vihdoin ohi, ja pääsemme nauttimaan uusista, tarkoituksen mukaisista, turvallisista ja sisäilmaltaan puhtaista toimitiloista.
Pirkko-Liisa Henttinen
varhaiskasvatusjohtaja
8.00
Lääkettä demokratiavajeeseen –osallistaminen osa 2
Tulevaisuuden tutkija Alvin Toffler julkaisi 1970-luvun alussa kirjan FutureShock. Hän ennusti internetin laajan leviämisen ja mm. sen, että tiedosta tulee vahvojen yhteiskuntien liikkeellepaneva voima, joka noussee arvossaan työvoiman ja materiaalien rinnalle. Toffler pohti demokratian kriisin olemusta näin: ”Koko poliittisessa elämässä ei ole laitosta tai elintä, jonka välityksellä tavallinen ihminen voisi ilmaista ideoitaan siitä, millaiselta etäisen tulevaisuuden pitäisi näyttää, tuntua ja maistua. Häntä ei koskaan pyydetä pohtimaan tätä, ja jos hän tekee niin omasta aloitteestaan, ei ole olemassa mitään organisoitua tapaa, jolla hän voisi saattaa ideansa mukaan yleiseen poliittiseen toimintaan. Hänet on irrotettu tulevaisuudesta ja hänestä on tehty poliittinen eunukki”.
Me kuntaihmiset elämme rakennemuutosta ja yritämme nähdä tulevaisuuteen. Strategiamme ja ohjelmamme rakentavat tulevaisuutta, vaikka tiedämme, että kyvyssämme hahmottaa muutosta ja ennustaa tulevaa on rajansa. Me haluamme kehittää uusia työskentelytapoja, joiden avulla saamme kiinni muutoksesta ja ennustamme tulevaisuutta. Haluamme osallistua tulevaisuuden rakentamiseen.
Punkalaitumen kunta asetti helmikuussa 2019 avoimelle digitaaliselle keskusteluseinälle kysymyksen ”Millainen on paras mahdollinen Punkalaidun vuonna 2025”. Kunnan päättäjät saivat kehitystyön tueksi keskusteluseinälle 266 keskustelijaa ja yhteisen näkemyksen muodostamiseen käytettiin 62 tuntia aikaa. Eli yhteensä 62 tuntia kollektiivista ajattelua Punkalaitumen parhaaksi. Näkymä tällä työskentelytavalla luodusta tulevaisuudesta on valoisa, sitä on mieluista työstää eteenpäin ja se sopii vieläpä nykyisen kuntastrategian linjauksiin.
Saimme käyttöömme ajatuksia siitä, mihin täällä Punkalaitumella tulisi panostaa lähitulevaisuudessa. Saimme eväitä asioiden toteuttamistapoihin ja monia uusia herätteitä kehittää yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa. Ymmärsimme, mikä on kuntalaisille tärkeää ja mitä ilman täällä maaseudun rauhassa on vaikea elää.
Kuntalaiset arvostavat avoimuutta ja rehellisyyttä. Maltillinen yhteisöllisyys ja luonto ovat punkalaitumelaisuuden ytimessä. Yhteiskunnan peruspalvelut ja yrittäjien tarjoamat lähipalvelut luovat turvallisuutta kuntalaisille. Työllisyyden ja yrittäjyyden tukemisen arvioidaan edesauttavan palvelujen ylläpitoa tulevaisuudessa. Tulevaisuuden Punkalaitumelta toivotaan itsenäisyyttä ja kykyä tehdä yhteistyötä lähiympäristön kanssa järkevällä tavalla.
Kuntalaiset ovat osallistuneet kertoen tahtotilansa ja matka jatkuu. Virkamiesten ja vaaleilla valittujen pitää nyt näyttää osaamisensa ja pistää hyvät asiat toteutukseen. Paras kiitos kuntalaisille on yksinkertaisesti se, että he oikeasti pääsevät vaikuttamaan omaa elinympäristöä vaikuttaviin ratkaisuihin.
Meillä Punkalaitumellakin on arjen ankeuttajia, jatkuvasti jauhava byrokratian mylly ja krooninen rahapula. Mutta meillä on myös positiivisuuden kierre, joka edelleen vahvistui tämän osallistamisprojektin myötä. Uskon vahvasti, että meillä jatkossakin osallistetaan rohkeasti ja päästetään kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistumaan päätöksentekoon. Olemme persoonallinen oman arvonsa tunteva kuntayhteisö. Miellytämme ihmisiä asumispaikkana, vapaa-ajanviettopaikkana ja työn tekemisen paikkana. Olemme löytäneet oman lääkkeemme demokratiavajeeseen.
Tuija Ojala
Punkalaitumen kunnanjohtaja
8.00
Tekninen toimi
Menneen talven lumisateet ja sään ääri-ilmiöt lämpötilan vaihteluineen ovat olleet haasteellisia liikenneväylien talvikunnossapidon osalta. Tavoitteeksi asetetut säästöt sulivat lumien mukana ja näkyivät eri väylillä hankaloituneen liikkumisen muodossa. Kunnossapitourakoitsijoiden on ollut joissain tilanteissa vaikea arvioida, aurataanko vai hiekoitetaanko ja millä aikataululla liikkeelle lähtö olisi optimaalisinta työn suorittamisen ja muodostuvien kustannusten kannalta. Punkalaitumella ollaan kuitenkin totuttu vallitseviin maaseudun olosuhteisiin ja negatiivista palautetta ei helposti anneta, vaikka siihen olisi aihettakin.
Juuri kun viimeiset liukkaudentorjunnan hiekoitukset on tehty, pääsemmekin virittelemään keskustelua katupölystä ja hiekoitushiekan oikea-aikaisesta poistamisesta ja siinä käytettävistä menetelmistä. Keskustelua herättänee myös yksityisteiden tiekunnille jaettavien avustusten jakoperusteiden muutos. Punkalaitumen kunnassa on talousarvion 2019 hyväksymisen yhteydessä päätetty, että yksityistieavustuksia jaetaan joka toinen vuosi ja avustukset ovat haettavissa seuraavan kerran vuonna 2020. Käytännössä avustukset puolittuvat. Yksityistielaissa, joka tuli voimaan 1.1.2019, on säädetty, että valtion ja nyt myös kunnan avustuksien ehtona on, että tielle on perustettu tiekunta. Lisäksi tiekunnan tiedot on oltava ajan tasalla yksityistierekisterissä ja kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä Digiroadissa.
Uudistuneessa yksityistielaissa merkille pantavaa on myös se, että kuntien tielautakunnat lakkaavat 31.12.2019. Nykyiset toimielimet, kuten Punkalaitumella tiejaosto, huolehtii mahdollisista jo vireillä olevista asioista kuluvan vuoden loppuun saakka. Tietoimitusasiat ovat siirtyneet maanmittauslaitokselle ja muutoksenhakua koskevat asiat ratkaistaan käräjä- tai maaoikeudessa.
Kuluvaa vuotta koskevan lainsäädännön toimeenpanovelvoitteista muistutuksena, että useita muutoksia parilla vuosikymmenellä kokenut hajajätevesiasetus velvoittaa enintään 100 metriä vesistöstä sijaitsevien ja pohjavesialueella sijaitsevien pysyvään asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmän kunnostamista 31.10.2019 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkia muita edellä mainittuja kiinteistöjä pois lukien kiinteistöt, joissa on kuivakäymälä ja vesihuollon osalta toimitaan ns. kantoveden varassa. Kiirettä pitää, mikäli aikoo tarvittavan suunnittelun, hankinnat ja työn toteuttaa määräajan puitteissa.
Tämän hetken merkittävin hanke, koulurakennustyömaa on edennyt vesikattovaiheeseen, kuten kunnan nettisivujen reaaliaikaisesta kamerakuvasta voi todeta. Sisätöistä mm. sähköön ja ilmanvaihtoon liittyviä asennuksia tehdään asetetun puhtausluokituksen mukaisesti lohkoittain paineistetuissa osissa, estäen näin rakennuspölyn leviäminen jo siivottuihin tiloihin. Sisälämpötilan ja kosteuden hallinnan seuraamiseksi kriittisempiin rakenteiden välitiloihin ja rakenteisiin on asennettu mitta-antureita, joita voidaan hyödyntää rakennuksen valmistumisen jälkeenkin. Tältä osin töitä valvoo erikseen nimetty puhtauden- ja kosteudenhallintakoordinaattori.
Päiväkodin suunnittelu on edennyt rakennuslupavaiheeseen ja suunnittelu yksityiskohdissaan on jo huomattavasti pidemmälläkin. Rakentaminen alkaa tontin raivaus- ja maansiirtotöillä huhtikuussa ja kohteen on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä. Päiväkodin liikennetarpeisiin toteutettava Riissuontien katurakennustyömaa vesihuoltoverkostoineen on edennyt suunnitellusti ja on liikennöitävässä kunnossa, kun päiväkodin rakennustyöt alkavat.
Rakentavin terveisin,
Seppo Rytky
tekninen johtaja
8.00
Ajankohtaista suunnittelua
Kirjoitusvuoroni Kuulumisia kunnasta -palstalla piti olla jo viime viikolla, mutta lehden palstoille oli tulossa niin paljon muuta asiaa, että hyvässä yhteisymmärryksessä päätoimittajan kanssa vuoroani siirrettiin viikolla.
Tuntui myös siltä, että viimeaikaiset kuulumiset oli jo moneen kertaan kerrottu ja toisaalta toivoin, että minulla olisi ollut jotain uutta kerrottavaa Pakarin asumispalveluyksiköstä. Tiedossa oli, että sinne tehdään valvontakäynti ja että Sotesi asettaa sinne oman työntekijänsä varmistamaan asiakasturvallisuutta. Pakarin tilanne on puhuttanut kuntalaisia ja asukkaiden omaisia kovasti pitkin syksyä. Tällä hetkellä toiminta on siellä tarkan valvonnan alla, valvojina ensisijaisesti Sotesi ja ylimpänä valvojana Aluehallintovirasto. Joka tapauksessa Esperi Carella on halu jatkaa työtä Punkalaitumella eikä toiminta jatku ellei sen laatu täytä kriteereitä, joten heillä on vahva intressi saada palvelut asianmukaiselle tasolle. Koko maassa noussut kohu vanhustenhuollon tilasta toimii tässä myös Pakarin asukkaiden eduksi.
Kunnallishallinnon käsittelemät asiat ovat vuosien mittaan muuttuneet melkoisesti ja hoivapuoli on vain yksi niistä asioista, joissa selkeästi huomaa, että Punkalaidun ei ole oma erillinen ja erityinen yksikkönsä kuntien joukossa. Kunnanhallituksen listan viimeisimpien pykälien joukossa on otsikko nimellä ”Ajankohtaiset suunnitteluasiat” ja se on listassa kohta, jota puidaan usein vähintään yhtä paljon kuin tarkemmin yksilöityjä pykäliä. Siinä kohdassa keskustellaan asioista, jotka ovat mahdollisesti vasta tulossa listalle joskus myöhemmin ja annetaan evästyksiä esitteleville viranhaltijoille siitä, mitä ja miten asioita pitäisi valmistella, että niistä myöhemmin voidaan pätevästi päättää. Viimeistään tämän pykälän kohdalla huomaa, miten monissa asioissa olemme riippuvaisia muiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, olipa sitten kyse Sotesista, sairaanhoitopiireistä, jätehuollosta, vedestä ja jätevedestä, koulutuksesta, maaseututoimesta, kaavoituksesta ja monista muista asioista. Teemme päätöksiä, mutta emme kuitenkaan voi tehdä niitä miten tahansa, koska tarvitsemme muita olemaan samalla kannalla kanssamme. Olemme mukana osakeyhtiöissä ja lautakunnissa, joissa on mukana meitä suurempia kuntia sillä painoarvolla, jonka suurempi kunta tarjoaa, kuten demokratiaan kuuluukin. Hyvä yhteistyö julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa auttaa meitä ylläpitämään asuinkuntamme elinvoiman.
Maanantain hallituksen kokouksessa saatiin myös jo hiukan tietoa Fountain Parkin toteuttamasta kuntalaiskyselystä, joka tulee vastaisuudessa, kunhan tulokset saadaan analysoitua, toimimaan päätöksenteon tukena. Kyselyllä selvitettiin kuntalaisten toiveita asuinympäristönsä ja kunnan toiminnan suhteen. Kuntalaki sisältää määräykset kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja tällä kyselyllä toteutettiin näitä normeja. Varsinainen poliittinen osallistuminen ei nykyään tunnu ihmisiä erityisesti houkuttavan. Kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen on kokonaisuuden hallintaa, mutta monia asukkaita kiinnostaa, aivan ymmärrettävästi, lähinnä omaan sen hetkiseen elämänpiiriinsä liittyvät asiat eli eräänlainen täsmävaikuttaminen, jonka kohde muuttuu kun elämäntilanne muuttuu. Ja hyvä näin, koska jokainen on oman elämänsä asiantuntija ja sitä asiantuntijuutta nyt haetaan. Lopulliset päätökset toki tehdään virkamiesten ja valtuutettujen toimesta niillä resursseilla, jotka meillä on. Alenevien valtionosuuksien kuntataloudessa valintoja pitää tehdä tarkasti ja perustellusti. Joka tapauksessa päätöksenteossa pyritään mahdollisuuksien mukaan kohtelemaan eri kuntalaisryhmiä tasapuolisesti.
Kuntalaki, niin ikään, sisältää määräyksiä kunnan viestinnästä yleisten tietoverkkojen kautta. Netin kautta toteutettiin myös Fountain Parkin kysely, mutta siihen oli onneksi mahdollista osallistua myös kirjastossa avustettuna, mikäli tietotekniikka ei ole tutuin toimintaympäristö. Turhan usein sivuutetaan se tosiasia, että kaikilla ei ole tietokonetta saati halua käyttää sellaista eikä siihen voi ihmisiä pakottaa, joten pitää olla muita väyliä pysyä perillä asioista, kuten vaikkapa perinteikäs paikallislehti. Samalla tavalla unohdetaan helposti, että sosiaalisesta mediaa eivät kaikki kuntalaiset käytä, eivät edes kaikki nettiä sujuvasti muuten käyttävät henkilöt, joten yleiseltä vaikuttava keskustelu Facebookissa ei tavoita läheskään kaikkia kuntalaisia. Punkalaitumella luottamushenkilöt ovat tuttuja ja lähellä ja viranhaltijaporras varsin kapea, joten edelleen käytännöllinen tapa ottaa asioista selvää ja pyrkiä suoraan vaikuttamiseen on soittaa kunnantalolle ja kysyä tai nykäistä kauppamatkalla luottamushenkilöä hihasta ja aloittaa keskustelu.
Outi Uusi-Kouvo
kunnanvaltuuston puheenjohtaja
8.00
Uudet tuulet puhaltaa
Kunnantalolla on nyt pari kuukautta eletty uuden kuntapäällikön aikaa. Pienen alkulämmittelyn jälkeen onkin ryhdytty tositoimiin ja hyvä ja mutkaton yhteistyö lähti helposti liikkeelle, kun tuttu tyttö tuli joukkoon mukaan.
Tänä vuonna on jo monia asioita saatu eteenpäin, mm. elinvoimaohjelma on hyväksytty ja kuntalaisten osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksia on lähdetty kehittämään. On mietitty kuntamarkkinointia, selvitetty asumispalveluiden tilannetta ja pähkäilty, mistä löydetään etenkin tekniseen toimeen uudet tekijät.
Sääntelyä riittää
Kaikkien ulkoa tulevien ja ”itse-aiheutettujen” tehtävien lisäksi puurretaan myös niitä perustehtäviä. Lait, säännöt, ohjeet ja suositukset edellyttävät kuntia laatimaan monenmoisia strategioita, suunnitelmia, ohjelmia ja ohjeita. Osa niistä näkyy kuntalaisille, osa niistä laaditaan sisäiseen käyttöön.
Välillä kaikkien sääntelyjen tarpeellisuutta tulee kyseenalaistettua, edistävätkö ne oikeasti kuntalaisten hyvinvointia tai parantavatko ne kuntalaisten saamia palveluita. Lait ja säännökset ovat toki tarpeen, mutta ne ovat samat niin isoille kaupungeille kuin pienelle Punkalaitumen kunnallekin. Ehkä pienessä kunnassa, pienellä organisaatiolla osa asioista oikaistaan eli otetaan käyttöön se kuuluisa maalaisjärki.
Hyviä talousuutisia
Viime vuoden tilinpäätös alkaa olla hahmossaan ja tällä kertaa taloudesta on parempaa kerrottavaa. Vuoden 2018 talousarviossa viimeisellä rivillä oli pitkä miinus ja vuoden aikana on monenlaisia säästötoimenpiteitä mietitty ja toteutettukin.
Sosiaali- ja terveysmenojen osalta menot jäivät lähes miljoonan pienemmäksi kuin oli arvioitu. Alitusta oli sekä erikoissairaanhoidossa että Sotesin laskutuksessa. Haluamme olla positiivisia ja iloita hyvästä tuloksesta, mutta olemme myös käyneet keskustelua siitä, että ovatko kuntalaiset saaneet tarvitsemansa palvelut. Kolikolla on kaksi aina puolta.
Sote-säästöjen lisäksi ennakoitua parempaan tulokseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi arvioitua parempi verotulokertymä. Myös käyttötalouden tulot ovat olleet ennakoitua suuremmat ja menot ovat jääneet alle arvion, osin säästötoimenpiteistä johtuen. Hyvä tulos ei kuitenkaan poista valtionosuuksien tason pudotusta yli miljoonalla eurolla ja jatkossakin taloustalkoita tarvitaan.
Positiivisesti eteenpäin
Jokaisella asuinpaikalla on omat hyvät ja huonot puolensa ja valintoja tehdään sen mukaan, mikä kullekin on tärkeää. Tule kotiin -hanke on tuonut hienosti esille niitä kaikkia hienoja, hyviä ja positiivisia asioita, joita meillä Punkalaitumella on. Kunnan elinvoiman parantamiseksi on kuntaa markkinoitava ja siinä me kaikki, niin kunnan työntekijät kuin asukkaatkin olemme markkinointivastaavia. Olemme kiistatta parhaita asiantuntijoita, mutta myös tärkeitä avainhenkilöitä kertomaan, minkälaista on asua Punkalaitumella.
Tänä vuonna kuntamme täyttää 380 vuotta. Mitään suurisuuntaisia suunnitelmia emme ole juhlavuoden varalle tehneet, mutta otamme mielellämme vastaan ehdotuksia, miten sitä juhlistaisimme. Paikkakunnallamme järjestetään erilaisia tapahtumia runsain mitoin, mutta juhliahan ei ole koskaan liikaa.
Oili Mölsä
hallinto- ja talousjohtaja
8.00
Kollektiivinen ajattelu - osallistaminen
Kirjoitin 70-luvulla yläasteella aineen, joka päättyi havaintoon, että 40 vuoden päästä yhteiskuntaamme johdetaan kumiaivoilla, jotka ovat joustavat ja toimivat vuorokauden ympäri hyödyntäen kaikkea maailmallista tietoa. Sain aineesta nelosen ja paperin kulmaan oli kirjoitettu ”Ei maailma voi 40 vuoden aikana noin paljoa kehittyä. Sinä kirjoitit aiheen vierestä.” Aihe oli ”Millainen Suomi on 40 vuoden kuluttua”.
No, kumiaivoja meillä ei vielä ole, mutta meillä on orastava kollektiivinen älykkyys ja kyky louhia tietoa. Kollektiivisella älykkyydellä viittaan avoimen viestinnän avulla saavutettuun yhteiseen näkemykseen ja tiedon louhinnalla oleellisen ja tärkeän tiedon erottamiseen suurista massoista. Viittaan oikeaan asiapohjaiseen, avoimeen viestintään, en somepohjaiseen pölhöpopulismiin. Pölhöpopulismia me monet, varsinkin lauantai-iltaisin saunan jälkeen harrastamme, tai siis harrastaisimme, jos olisi puolisolta lupa.
Kuntalaki vaatii kunnilta osallistamista eli asukkaiden kuulemista ja asukkaille tarjottua mahdollisuutta osallistua omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Perinteisin osallistamisen keino on äänestäminen. Äänestämällä rakennetaan demokratiaa, mutta onko nykyisenkaltainen vaaleilla synnytetty demokratia kattavaa? Onko valtuustoihin valituilla yksin riittävä tieto ja kyky toimia siten, että kunta pysyy dynaamisena ja elinvoimaisena tässä rakennemuutoksessa?
Löytyykö päättäjiltä rohkeutta ja uskallusta päästää kuntalaiset mukaan päätöksentekoon rikastuttamaan ajattelua? Löytyykö kykyä ja taitoa jalostaa osallistamisen kautta saatu tieto paremmiksi palveluiksi? Kysymyksiä riittää tässäkin asiassa paljon enemmän kuin hyviä vastauksia.
Dynaamisten ja innovatiivisten kuntien yksi yhteinen tunnusmerkki on, että niillä on johdossaan vahvoja osallistamista kannattavia ihmisiä ja kuntalaiset koetaan voimavarana joka luo hyvinvointia koko kuntaan. Avoimen osallistamisen kautta saadun tiedon hyödyntäjiltä vaaditaan kovaa paineensietokykyä, koska kollektiivisesta tiedosta louhittu vastaus voi olla yllättävä. Vastaus ei ole etukäteen ennustettava ja saattaa poiketa oletusarvoista merkittävästi. Vastaus saattaa kääntää kelkan ja nostaa esille näkökulman, jota kukaan ei ole aikaisemmin tullut edes ajatelleeksi.
Punkalaidun, pienenä alle 3000 asukkaan kuntana, on ottanut todellisen kenguruloikan kuntalaisten osallistamisessa. Kollektiivinen järki leikkaa yhteisessä verkkoaivoriihessä. Tulos käytetään hyväksi kunnan strategiatyössä ja arkitoiminnassa palveluita järjestettäessä.
Kun kuntalaiset huomaavat, että omalla osallistumisella on merkitystä kunnan valintoihin, prosessi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja koko kunta ikään kuin voimaantuu. Punkalaitumen vaaleilla valitut rohkeat päättäjät ja työntekijät tietävät, että eri ryhmien huomioiminen päätöksenteossa johtaa käytännöllisiin, tehokkaisiin ja paikallisiin palveluihin.
Punkalaitumella 24.2.2019 Tuija Ojala, kunnanjohtaja
P.S. Punkalaidun osallistaa kuntalaiset vastaamaan kysymykseen ”Millainen on paras mahdollinen Punkalaidun vuonna 2025”. Keskusteluseinä on avoinna 7.3.2019 asti ja linkki löytyy mm. kunnan kotisivuilta. Ensimmäisen vuorokauden aikana keskusteluun osallistui jo 116 henkilöä, joka on pienelle kunnalle suuri saavutus.
8.00
Ajatuksia koulumaailmasta
Punkalaitumen kunnan suurin rakennushanke, uusi Yhteiskoulu-lukio rakennus, on noussut harjakorkeuteensa. Koulun sisällä tehdään parhaillaan sisäseiniä ja muita sisätöitä.
Lukuvuosi 2019-2020 aloitetaan näillä näkymin uusissa ja erilaisissa tiloissa. Tilat ohjaavat omalta osaltaan myös koulun toimintaa ja käytänteitä. Muutoksia on tulossa siis uusien tilojen lisäksi arjen toimintoihin. Muutokset vaativat opettajilta, oppilailta ja opiskelijoita kykyä muuttaa omia jo aikaisemmin opittuja tapoja toisenlaisiksi. Koulu on esimerkiksi osittain kengätön eli luokkahuoneisiin ei mennä ulkojalkineet jaloissa, ruokasali ei ole perinteiseen tapaan enää pelkkä tila, jossa syödään. Tekniikka ja koulukalusteet ovat aikaisempaan verrattuna nykyaikaisempia ja monikäyttöisempiä.
Täytyy kuitenkin muistaa, että uudet tilat ja kalusteet eivät yksinään tee koulusta tai koulun käynnistä viihtyisämpää tai helpompaa. Suurin tekijä kouluviihtyvyyteen on ihmisillä, jotka koulun sisällä tekevät työtä ja opiskelevat. Yhteistyöllä, yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla, joihin kaikki sitoutuvat arki saadaan sujumaan ja se on mielekästä kaikille.
Iso muutos on jatkossa tulossa koulunsa aloittaville ekaluokkalisille. Lukuvuoden 2019 alusta vieraan kielen opettaminen ja opiskelu aloitetaan jo ensimmäisenä kouluvuotena. Vuosikymmeniä vieraan kielen opiskelu on aloitettu 3.luokalla. Tämän uudistuksen tarkoituksena on nostaa suomalaisten kielten osaamista ja kielivarantoa. Nähtäväksi jää onko tämä oikea tapa nostaa suomalaisten kielitaitoa vai käykö tässä niin, että lasten ja nuorten kielitaidon osaamisessa eriarvoistutaan ja toiset osaavat perusopetuksen päättövaiheessa kieliä entistä paremmin ja toiset taas entistä huonommin.
Välillä tulee miettineeksi sitä, että onko akateemisten- ja digitaitojen opettaminen yhä nuoremmille lapsille tulevaisuuden kannalta mielekästä tai järkevää? Vai pitäisikö meidän aikuisten kotona ja koulussa opettaa lapset uudelleen leikkimään, kiipeämään puissa, pelaamaan yhdessä pihapelejä, askartelemaan ja veistämään puukolla? Ihmisen motoriset ja hienomotoriset taidot kehittyvät lapsuus- ja nuoruusiän leikeissä ja kotiaskareissa. Kännykkä on hieno laite, mutta niin on itse tehty pajupillikin. En tarkoita, että pitäisi palata takaisin ns. pajupillikauteen mutta sitä tarkoitan, että lapsilla ja nuorilla pitäisi olla muutakin ajanvietettä kuin kännykän tai tabletin suomat mahdollisuudet. Mielestäni lapsen ja nuoren kehityksen kannalta on vähintään yhtä tärkeää osata piirtää viivaimella suoraa viivaa tai istua kyykyssä kuin oppia pelaamaan kännykällä 5-vuotiaana tai ensimmäiset englanninkieliset sanat 7-vuotiaana.
Aurinkoista ja liikunnallista talvilomaa koululaisille ja heidän vanhemmilleen.
Arto Asa
Rehtori